Ainutlaatuista Euroopassa: Perimältään parhaita puita voidaan pian monistaa Savonlinnassa jopa miljoonia vuodessa

Kasvullisesti lisätty solukko voidaan säilyttää syväjäädytettynä nestetypessä -196 asteessa. Säiliöiden kirjanpitoa tutkimassa Saila Varis ja Mikko Tikkinen. Kuva: Luke. 

Alkioista kasvatetaan taimia led-kasvatusvalojen avulla. Alustalla näkyy viikon ikäisiä kuusen taimia. Kuva: Terhi Torikka

Noin sentin mittaisten pienten tikkujen päässä erottuu jo hieman vihreää. Tarkasti katsoen tunnistaa, että kasvualustalla on rivissä minikokoisia kuusentaimia. Idätetyt solukkotaimet ovat kasvaneet alustalla viikon, ja ovat nyt valmiita toimitettavaksi taimitarhalle istutettavaksi turpeeseen.

"Tulokset ovat olleet hyviä. Parhaimmillaan yli 90 prosenttia taimista on lähtenyt kasvuun", kuusen solukkolisäyksestä tohtoriksi väitellyt Luonnonvarakeskus Luken tutkija Mikko Tikkinen kertoo.

Vanhimmat kasvullisesti lisätyt, eli monistetut, kuusentaimet kasvavat parhaillaan kuudetta kasvukautta Punkaharjulla.

Tikkisen esittelemät solukkotaimet kasvavat Luken ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin yhdessä rakentamisssa uunituoreissa tiloissa Savonlinnan teknologiapuistossa.

Tilat ovat Euroopan laajuisesti ainutlaatuiset, mikä luo kansainvälistä kilpailukykyä metsänjalostuksen tutkimukselle sekä innovaatioiden kaupallistamiselle. Automaation avulla niissä voidaan vuositasolla tuottaa jopa miljoonia taimia. Nyt määrä on kymmeniä tuhansia vuodessa.

"Tämä antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden suomalaisille metsä- ja viheralan toimijoille – niin metsänuudistamisessa, maisemanhoidossa kuin erikoispuiden massatuotannossakin. Pyrimme tiiviiseen yritysyhteistyöhön", toteaa johtava tutkija Tuija Aronen Lukesta.

Tällä hetkellä asiakkaina on kolme suomalaista taimitarhaa ja yksi ulkomainen.

Aronen korostaa, että perinnöllinen monimuotoisuus on työssä hyvin tärkeää. Jalostusvalinnat tekevät metsänjalostajat, ja nyt monistettavana on suuri joukko 12 eri kuusiristeytyksestä peräisin olevia alkioita.

Metsäpuiden kasvullisessa lisäyksessä taimet tuotetaan ottamalla parhaiden kuusiyksilöiden kävyistä siemen, jonka sisältä kaivetaan alkio. Sopivalla kasvualustalla alkio alkaa kasvattaa solukkoa, jossa on mikroskooppisen pieniä esialkioita. Kasvualustan koostumusta vaihtamalla esialkiot kehittyvät kahdessa kuukaudessa itämiskykyisiksi alkioiksi, joita voidaan säilyttää kylmävarastossa, tutkija Saila Varis kertoo.

Alkioita monistamalla voidaan tuottaa korkealuokkaista ja tasalaatuista taimimateriaalia metsän uudistamiseen tai muihin käyttötarkoituksiin.

Kasvullinen lisäys mahdollistaa yhdessä syväjäädytyksen kanssa myös mahdollisuuden puiden geenivarojen pitkäaikaissäilytyksen.

"Hyvälaatuinen ja jalostettu taimimateriaali on edellytys tulevaisuuden kestävän metsäbiotalouden onnistumiselle. Metsäbiotalous on yksi Suomen tukijaloista, ja jalostustyö on voitava tehdä tehokkaasti", totesi Luken pääjohtaja Johanna Buchert tilojen avajaisissa.

Tavoitteena on kasvullisen lisäyksen kautta tehostaa laadukkaan puumateriaalin saantia, hiilensidontaa sekä puiden kestävyyttä tauteja ja tuholaisia vastaan.

Myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) korosti avajaisissa jalostetun taimiaineksen merkitystä puuston kasvun, laadun ja terveyden edistämisessä.

"Kasvullinen lisäys on tarpeellinen ja odotettu keino siemenlisäyksen oheen. Puuta tarvitaan, puulla voidaan tulevaisuudessa korvata melkein mitä vaan ", Leppä totesi ja muistutti hallituksen tavoitteesta tuplata puurakentaminen.

Leppä haluaisi vahvistaa luonnonvara-alan tutkimusta ja rahoitusta. Kasvullisen lisäämisen hän vakuutti olevan tärkeä aihealue, jonka rahoituksesta pidetään huoli. "Ilmastotavoitteita ei pystytä saavuttamaan, jos teknologia ei mene eteenpäin."

Kasvu1:n tilat täydentävät Savonlinnan teknologiapuiston valmiuksia korkeatasoiseen tutkimus- ja kehittämistyöhön koskien metsätalouden arvoketjua laajemminkin.

"Sen varassa syntyy myös uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Savonlinnaan on yhteistyöllä saatu aikaan kansallisesti merkittävä osaamiskeskittymä", totesi Xamkin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko.

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) uskoo tutkimuksen luomiin vientimahdollisuuksiin. "Täällä ratkotaan globaaleja ongelmia. Tutkimus houkuttelee varmasti myös ulkomaalaisia yrityksiä."