Ylä-Lapin yksityismetsien hakkuukiista jatkunut jo vuoden päivät – "Metsänomistajalle näyttää lankeavan FSC-pelissä maksajan ja haitankärsijän rooli"
Metsäteollisuus uskoo yhä kiistan ratkeavan neuvottelemalla. Metsänomistajat eivät ole asian suhteen yhtä luottavaisia.
Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Annakaisa Heikkonen on ollut jo yli vuoden mukana alueen hakkuukiistan ratkaisemisessa. "Valitettavasti metsänomistajalle näyttää lankeavan FSC-pelissä maksajan ja haitankärsijän rooli." Kuva: Juha TanhuaYksityismetsien puukauppa on edelleen yli vuoden jälkeen jäissä Ylä-Lapin alueella.
"Olemme viime viikollakin olleet Inarissa keskustelemassa siitä, miten saamelaiskysymys voitaisiin yhteistoimin ratkaista", kertoi Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.
Asiaa puitiin viime viikolla Rovaniemellä järjestetyillä Lapin metsätalouspäivillä. Paikalla oli yli 400 metsäalan ammattilaista.
Niemen mukaan prosessi on ollut henkisesti raskas, ja työ jatkuu edelleen. Hän luottaa kuitenkin siihen, että asia saadaan vielä ratkaistua. "Uskon vahvasti, että me vielä hankimme puuta Ylä-Lapista."
Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Annakaisa Heikkonen näkee tilanteen hankalana.
"Lienee toiveajattelua, että tilanteeseen löydettäisiin ratkaisu vain paikallisesti neuvottelemalla. Näkymät Ylä-Lapin yksityismetsätaloudessa ovat synkät, ellei alueen moottoreita eli suuria yhteismetsiä saada pian normaalin puukaupan piiriin."
Heikkonen ei päässyt itse tilaisuuteen, joten puheenvuoron piti Sallan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Hänninen.
Puukauppa pysähtyi Ylä-Lapin yksityismetsissä reilu vuosi sitten kansainvälisen FSC-sertifiointijärjestelmän riskinarvioinnin takia.
Sen mukaan Suomen puunhankinta täyttää pääosin kontrolloidun puun kriteerit. FSC-sertifioidun puun kysyntä ylittää tarjonnan, mitä puunostajat paikkaavat kontrolloidulla puulla.
FSC:n ulkopuoliset puumarkkinat tuntuvat Ylä-Lapissa marginaalisilta, Heikkonen totesi. "Käytännössä ne tarkoittavat lähinnä kaukolämpölaitoksia ja pieniä paikallisia sahoja."
Jotta tuote saa FSC:n leiman, tulee siinä olla vähintään 70 prosenttia FSC-sertifioitua puuta ja 30 prosenttia kontrolloitua puuta.
"FSC ei tunnista PEFC-sertifioitua puuta suoraan hyväksyttäväksi raaka-aineeksi. Siksi on tärkeää, että voidaan käyttää muutakin puuta", Niemi totesi.
Kontrolloidun puun hankinnan riskit kohdistuvat korkean suojeluarvon alueisiin (HCV) sekä Pohjois-Suomen laajoihin yhtenäisiin metsäalueisiin ja alkuperäisväestön oikeuksiin.
Hakkuukiista koskee etenkin Inarin yhteismetsään kuuluvaa noin 3 000 hehtaarin kokoista yhtenäistä metsäaluetta.
Heikkosen mukaan HCV-kohteet aiheuttavat edelleen epätietoisuutta metsänomistajissa.
"Vaikka sanotaan, että FSC:n kontrolloidun puun ja sen vaatimusten täyttäminen on puunostajien vastuulla, eivät metsänomistajat voi toimia siitä irrallaan."
Metsä Groupin Kemin piirin puukauppa- ja metsäpalveluiden asiantuntijan Mikael Palosaaren mukaan HCV-alueilla on ollut vähän käytännön vaikutusta puunhankintaan alkukohinasta huolimatta.
"Vuoden aikana yksikään ostamistani leimikoista ei ole täyttänyt HCV-alueen kriteereitä", hän sanoi.
Myös metsäteollisuuden Niemi korosti, että pääosin puunkorjuu jatkuu Suomessa normaaliin tapaan.
Palosaari toivoo, että FSC-sertifioidun puun hankintaan saadaan vakiintunut toimintamalli ja että potentiaaliset HCV-alueet paljastavat karttatasot eivät muuttuisi koko ajan.
Metsien sertifiointi on lähtökohtaisesti vapaaehtoinen järjestelmä, jolla pyritään edistämään metsien sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää hoitoa ja käyttöä.
Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että markkinat vetävät metsänomistajaa pidemmän korren.
"On valitettavaa, että ainakaan Ylä-Lapissa viimeisin FSC:n riskinarviointi ei ole hyvistä päämääristään huolimatta edistänyt kestävyyden eri osa-alueita tasapuolisesti", Heikkonen vetosi.
Sekä PEFC- että FSC-sertifikaattien kriteerit päivitetään tänä vuonna. PEFC:n ensimmäinen luonnosversio julkaistaan ensi viikolla.
Metsänomistajalle eri sertifikaattien ja niiden kriteerien vertailu voi olla haastavaa.
"On ikävää, että järjestelmät kilpailevat keskenään. Näkisin ne enemmän toisiaan täydentävinä", huomautti molempien kehittämisessä mukana ollut Metsähallitus Metsätalous Oy:n kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo.
Lue lisää:
Hammastunturin paliskunta vastustaa hakkuita Inarin yhteismetsässä – "Sota on alkanut lopullisesti"
FSC:n löyhät väitteet synnyttivät metsäkiistan, joka voi viedä ostajat Ylä-Lapin puulta
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
