Jukka Aula kiihdyttää Pohjois-Suomen puukauppakoneistoa
Pohjois-Suomen metsänomistajien liitossa pitkään vaikuttanut Jukka Aula siirtyi tänä vuonna päätoimiseksi toimitusjohtajaksi Pohjois-Suomen Metsämarkkinoihin. Antti Raatikainen Kuva: Viestilehtien arkistoAluksi oli vain MikroMikko 3TT -tietokone. Nyt, 22 vuotta myöhemmin, Pohjois-Suomen Metsämarkkinoilla on jo yli 24 miljoonan euron liikevaihto.
20 prosenttia liikevaihtoaan edellisvuodesta kasvattanut yhtiö sai viimein myös päätoimisen toimitusjohtajan, kun tehtävää oman toimensa ohella hoitanut Jukka Aula vapautui edunvalvontatehtävistä.
Hän ehti työskennellä 13 vuotta Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton johtajana.
”Alun perin Metsämarkkinat perustettiin rajakaupan yhtiöksi. Tilanne oli sama kuin nyt: puulla oli huono kysyntä ja valuuttakurssi suosi vientiä”, Aula kuvailee.
”Kirjava joukko välittäjiä vei puuta Ruotsiin. Rajakauppaa oli helpompi organisoida yhtiön kautta.”
Nyt yhtiön idea on tarjota yhden kanavan malli metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelulle.
Yhtiö pystyy toimittamaan suuriakin puueriä Perämeren tehtaille ja pohjoisen Suomen ja Ruotsin sahoille.
”Tavoite on kehittää metsänhoitoyhdistyskentästä mahdollisimman ammattimainen puunhankintaorganisaatio”, Aula kertoo.
Metsämarkkinat rahoittaa metsänhoitoyhdistysten puunkorjuun ohjelmistoja ja koulutusta.
Aikaisemmin Lapin Metsämarkkinat Oy:n nimellä toiminut yhtiö muutti nimensä Pohjois-Suomen Metsämarkkinoiksi tänä vuonna.
Vanha metsänhoitoyhdistyslaki kielsi metsänhoitoyhdistysten osakkuudet puukauppayhtiöissä.
Lakimuutos käynnisti yhtiön omistusjärjestelyt viime vuonna.
Pohjois-Suomen metsänomistajien liitto osti Pohjois-Suomen ja Lapin tuottajaliitoilta ja Kainuun maa- ja metsäsäätiöltä Metsämarkkinoiden osakkeet.
Viime vuoden lopussa
MTK:n järjestöuudistuksen myötä metsänomistajien liitto muutti nimensä Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistykset ry:ksi.
Yhdistys myi sitten merkittävän osan yhtiön osakkeista metsänhoitoyhdistyksille.
”Osakkuus ei kuitenkaan sido yhdistyksiä puukaupassa. Ne voivat markkinoida jäsentensä leimikoita kaikille ostajille niin kuin ennenkin”, Aula muistuttaa.
Monimutkaisista järjestelyistä ja nimenmuutoksesta huolimatta Metsämarkkinat takoo hyvää tulosta.
Viime vuonna Lapin metsämarkkinat teki keskimäärin yhden metsäkiinteistökaupan päivässä ja välitti 45 rekkakuormallista puuta.
”Tämä kevät on ollut kaikkien aikojen vilkkain kiinteistökaupoissa”, Aula kertoo.
Uutiset tehdasinvestoinneista on houkutellut ihmiset ostamaan metsätiloja. Puukaupassa investoinnit eivät vielä näy.
Yhtiön kautta toimitetut puumäärät ovat kuitenkin kasvussa.
”Ennuste tälle vuodelle on puoli miljoonaa kuutiometriä”, Aula toteaa.
Pohjois-Suomen Metsämarkkinoilla on monivuotiset toimitussopimukset tehtaiden ja sahojen kanssa.
Vaikka Aula jätti työn edunvalvontaorganisaatiossa, hän jaksaa edelleen pitää pohjoissuomalaisen metsänomistajan puolia.
Pohjoisessa on paljon erityispiirteitä, jotka vaativat valtakunnan politiikassa huomiota.
Metsän tuotto on heikompi kuin etelässä.
”Jos auton vaihtoon tarvitaan 20 000 euroa, etelässä summan kokoamiseen riittää parin hehtaarin päätehakkuu. Lapissa pitää hakata seitsemän hehtaaria”, Aula havainnollistaa.
Valtion metsillä on iso rooli puukaupassa. Lisäksi matkailu ja porotalous tuovat omat vivahteensa maankäytön suunnittelussa.
Hallitusohjelmasta Aula löytää paljon hyvää muun muassa puurakentamiselle ja teollisuudelle.
Kemeratuen leikkaukset kuitenkin askarruttavat.
”Valtion tuen osuus hehtaaria kohti ei ole Lapissa sen suurempi kuin muualla maassa, mutta sen merkitys nettotuloista on jopa kolmannes kun muualla vain muutama prosentti.”
Tuilla on siis pohjoisessa paljon suurempi myönteinen vaikutus metsänhoidon kannattavuuteen kuin etelässä.
Suvi Niemi
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
