Raha ei ohjaa vapaaehtoiseen metsiensuojeluun
Suomen ympäristökeskuksen tuore tutkimus osoittaa, että vastineeksi saatu raha ei ole keskeinen syy, miksi metsänomistaja suojelee metsiään vapaaehtoisesti. Luonnosta saatu hyvinvointi katsotaan tärkeäksi.
Kuva: Markku VuorikariVapaaehtoisen metsiensuojeluohjelman Metson korvauksiin liitetään usein oletus, että raha ohjaa metsänomistajien toimintaa. Logiikan mukaan metsänomistaja suojelee kohteen, jos suojelusta saatava korvaus ylittää kohteen hakkuusta saatavan tulon.
Suomen ympäristökeskus (Syke) tutki dosentti Eeva Primmerin johdolla, mitkä tekijät todellisuudessa ohjaavat metsänomistajia tekemään vapaaehtoisia suojelusopimuksia.
Primmer vertaa suojelusta vastineeksi saatavaa rahallista korvausta mielenkiintoisesta työstä maksettavaan palkkaan.
”Onko työssä tärkeämpää sisältö vai palkka? Onko halu suojella luontoa ratkaisevampi kuin suojelusta saatava korvaus?”
Syken kyselyyn vastasi 187 metsänomistajaa. 86 oli tehnyt Metso-ohjelman mukaisen suojelusopimuksen ja alle puolet heistä oli valmiita solmimaan uuden sopimuksen.
Rahallinen korvaus ei osoittautunut merkittävimmäksi syyksi tehdä uutta suojelusopimusta. Tärkeämpää metsänomistajille oli suojelun hyvinvointivaikutukset lähipiirille ja yhteiskuntaan.
Ne, joiden mielestä luonnon turvaaminen oli moraalinen velvollisuus tai mahdollisuus vastata muiden ihmisten odotuksiin, eivät olleet tehneet sopimusta.
Primmerin mukaan valtion varoja pitää, niukkuudesta huolimatta, edelleen kohdentaa metsiensuojeluun.
”Eihän työtään rakastavaa motivoitunutta työntekijääkään jätetä palkatta”, hän vertaa.
”Kaikkia metsiään suojelevia metsänomistajia tulisi palkita monipuolisesti. Luontoa sen itsensä ja meidän kaikkien vuoksi suojelevat tarvitsevat kiitosta ja mainetta. Näitä metsänomistajia ei saa nähdä metsäluonnon uhkana, vaan sen tärkeimpänä vaalijana.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
