Suometsien uudistushakkuut vapauttavat hiiltä ilmakehään – ratkaisu voi löytyä jatkuvasta kasvatuksesta

Suomessa on ojitettu metsätalouskäyttöön noin viisi miljoonaa hehtaaria suometsiä. Kuva: Johannes Tervo

Ojitettujen suometsien kasvava puusto sitoo hiiltä enemmän kuin hajoava turve ehtii vapauttaa, joten useat suometsät toimivat nykyisin hiilinieluina.

Suometsien tilanteen muuttumista käsiteltiin torstaina Luonnonvarakeskuksen (Luke) isännöimässä verkkoseminaarissa.

”Ojitettujen suometsäalueiden ensimmäinen puusukupolvi on kasvanut hakkuukypsäksi, jolloin alueiden uudistamisesta on tullut ajankohtaista’’, kertoo tutkija Päivi Mäkiranta Lukesta.

Verkkoseminaarissa Luken tutkijat esittivät, että alustavien lyhytaikaisten tutkimuksien mukaan perinteinen metsien uudistushakkuu lisäisi suometsien kasvihuonekaasupäästöjä.

Uudistushakkuussa turpeen päällinen puusto poistetaan, jolloin pohjavedenpinta nousee puiden haihdunnan vähentyessä.

Pohjavedenpinnan nousu lähelle maanpintaa lisää metaanipäästöjä ja puuston puuttuminen vähentää suometsän hiilen sidontaa.

Suomessa turvemaita on ojitettu metsätalouskäyttöön noin viisi miljoonaa hehtaaria ja niiden kasvihuonekaasupäästöjä on mitattu 1980-luvulta lähtien.

Kasvihuonekaasuja ovat esimerkiksi hiilidioksidi ja metaani, joita vapautuu ilmakehään orgaanisen aineksen hajotessa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on avainasemassa ilmaston muutosta hillittäessä.

’’Suometsien oikeanlainen uudistaminen tuo Suomelle mahdollisuuden pienentää turpeeseen varastoituneen hiilen vapautumista ilmakehään’’, Mäkiranta linjaa.

Luken tutkijoiden mukaan ratkaisu suometsien uudistamiselle voisi löytyä jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta.

Verkkoseminaarissa esiteltiin Life OrgBalt hanketta, joka pyrkii keräämään ja levittämään tietoa turvemaiden kestävästä käytöstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Hankkeessa on mukana lukuisia organisaatioita Suomesta, Baltian maista ja Saksasta. Suomessa hankkeesta vastaa Luke.

Luken tutkijat ehdottavat turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemistä pohjavedenpinnan tasoa optimoimalla.

Pohjavedenpinnan taso vaikuttaa turpeen hajoamisnopeuteen ja siten kasvihuonekaasupäästöihin.

Suometsissä jatkuvapeitteisellä kasvatuksella voidaan vaikuttaa pohjavedenpinnan tasoon.

Poiminta- tai kaistalehakkuissa vain osa puustosta poistetaan ja jäljelle jäävän puuston hiilen sidonta jatkuu, eikä pohjavedenpinta nouse liian lähelle maanpintaa.

Myös Keski- ja Pohjois-Euroopan turvemaista suurin osa on kuivattu maa- ja metsätalouden käyttöön. Turvemaita on ojitettu muun muassa viljelys- ja laidunnuskäyttöön.

Ojitetut turvemaat ovat merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde Euroopassa.