Kielto uhkaa: Paanukatot vaarassa jäädä vaille tervausta

Terva on erinomainen suoja-aine. Laho-ongelmat ovat edessä, mikäli tervausta ei jatkossa pääse tekemään. Kuva: Johannes Tervo

Suomessa on kolmisensataa paanukattoista kirkkoa, joiden katot on tervattava noin kymmenen vuoden välein. Lisäksi on hurja määrä vanhoja rakennuksia ja puuveneitä, jotka niin ikään vaativat säännöllistä tervausta. Mikäli niitä ei tervata, mittavat laho-ongelmat ovat edessä.

Suomen tervanvalmistajat odottavat sydän syrjällään kesäkuuta 2018. Siihen mennessä on kaikki EU-markkinoille tulevat kemikaalit rekisteröitävä. Ilman rekisteröintiä mäntytervan kaupallinen valmistus kielletään ja jatkossa tuottajat saavat tuottaa vuosittain vain tonnin tervaa. Sillä määrällä ei kattoja suojata.

”Tervan rekisteröinti maksaa noin 200 000 euroa. Suomalaisilla pienillä tervantuottajilla ei ole mahdollisuuksia maksaa sellaisia summia”, kertoo Eläköön terva -yhdistyksen puheenjohtaja Juha Pyötsiä.

Eläköön terva – Rädda tjäran -hanke valmistelee rekisteröintiä ja kerää rahoitusta sen toteuttamiseen. Hanke on kantanut hedelmää ja suomalaista tervantuotantoa on lähdetty turvaamaan tänä kesänä avokätisesti. Pyötsiän mukaan myönnetyt apurahat ovat hyvä pohja rekisteröimisprosessille.

Hanke on saanut yhteensä 125 000 euroa apurahaa. Suomen Kulttuurirahasto myönsi 50 000 euroa hankkeelle. Myös Kirkkohallitus myönsi samansuuruisen summan. Svenska kulturfonden tukee rekisteröintiä 25 000 eurolla edellyttäen, että hanke on kaksikielinen.

"Suomi on ollut keskiajalta lähtien Euroopan suurin tervantuottaja. Tervan kaupallisen tuotannon turvaaminen sopii hyvin Kulttuurirahastolle", toteaa rahaston puheenjohtaja Elina Ikonen.

Lue myös:

Terva etsii pelastusta

Kuortaneen tervahaudalla ei paljon kuseteta: 500 litraa ehtaa tervaa vajaassa viikossa

Kuortaneella pöllähti: Katso videolta, kuinka Suomen ensimmäinen biotalouden vientituote saa alkunsa