Punahilkka, käärmekuusi, huntukoivu ja kultakuusi ovat iittiläisen Janne Ikolan intohimo – hän monistaa metsäpuiden erikoismuotoja ja myy pihapuiksi

Janne Ikola kastelee taimia myymälässään Iitin Koskenniskassa. Kuva: Sanne Katainen

Käärmekuusi on metsäkuusen erikoismuoto. Isona sen oksat ovat pitkät ja niitä on harvassa. Kuva: Sanne Katainen

Tunnelikasvihuoneen ovelta löyhähtää kasvoille kuumankosteaa ilmaa. Pieni tila on ahdettu täyteen puuntaimia, enimmäkseen kuusia.

”Tässä on 3 000 kappaletta. Olen vissiin ainut Suomessa, joka jalontaa näin paljon havupuita yhden kevään aikana”, Janne Ikola esittelee.

Jalontaminen tarkoittaa samaa kuin varttaminen. Siinä toisesta puusta leikattu oksanpätkä kiinnitetään niin sanotun perusrungon latvaan. Menetelmää käytetään, kun halutaan kopioida lajiketta, jonka pistokkaat juurtuvat huonosti tai eivät lainkaan.

Näin esimerkiksi suikertavaoksaisia käärmekuusia pystytään lisäämään kasvullisesti. Käärmekuusia ja muita puiden erikoismuotoja esiintyy luonnossa harvakseltaan.

”Tammikuussa aloitin näiden teon, ja toissa päivänä lopetin”, Ikola kertoo ja esittelee työssä karheutuneita ja koville joutuneita käsiään.

Lehtipuita vartettaessa toisen puun oksa kiinnitetään perusrungon katkaistun latvan tilalle. Havupuilla oksa sen sijaan kiinnitetään alkuperäisen latvan viereen.

Kuumankosteita kasvihuoneita tarvitaan estämään jaloverson kuivuminen ennen kuin se on kasvanut kiinni perusrunkoon. Vasta kun verso lopettaa pituuskasvun, kasvihuoneiden ikkunoita uskaltaa raottaa. Se tapahtuu elokuussa. Silloin havupuiden taimista myös katkotaan alkuperäiset latvat pois.

Huntukoivun nimen Janne Ikola sanoo keksineensä itse kymmenen vuotta sitten: "Yhtäkkiä kaikki muutkin alkoivat käyttää sitä.” Kuva: Sanne Katainen

Kasvihuoneissa, joita Ikolalla on kaksi, kasvaa pääosin vanhoja suomalaisia lajikkeita.

Punahilkaksi nimettyyn kuuseen Ikola on hankkinut lisäämisoikeuden Luonnonvarakeskukselta. Punahilkan uusi vuosikasvu näyttää lystikkään punaiselta. Kesän kuluessa se muuttuu vähitellen vihreäksi.

Kultakuusi taas on kuusi, jonka uusi vuosikasvu on vaalean- tai kullankeltainen.

Kumopatakuusiakin Ikola on jalontanut myyntiin. Ne ovat kuusia, jotka näyttävät kumollaan olevilta padoilta, ainakin melko usein.

”Niiden kasvumuoto on vähän epävakaa. On sattuman kauppaa, alkaako kasvi vaeltaa tai kasvattaako se joihinkin kohtiin ylöspäin osoittavia piikkejä”, Ikola kertoo.

Puiden erikoismuotoja vilisee yrittäjän puheessa ja kasvihuoneiden viereen avatussa myymälässä siihen malliin, ettei vauhdissa meinaa pysyä mukana.

Punahilkka-kuusen uudet versot ovat alkukesästä punaiset. Kuva: Sanne Katainen

Oikeastaan Ikolan ei ollut tarkoitus perustaa myymälää vielä tänä vuonna. Kun MT syksyllä 2018 teki juttua Ikolasta, hän suunnitteli avaavansa taimiston vasta keväällä 2022.

Joskus asiat etenevät sukkelammin kuin kuvittelee.

Vuosi sitten Ikola myi kesäkukkia Vuolenkosken kesätorilla lauantaisin. Lisäksi hänellä oli – ja on yhä – verkkokauppa. Kauppa kävi sen verran hyvin, että pääomaa oman myymälän avaamiseksi karttui odotettua enemmän.

Yrittäjäkursseja Ikola ei ole käynyt, eikä hän ole ottanut hankkeeseensa lainaa. Toiminta laajenee sitä mukaa, kun rahaa kertyy.

”Päätoiminen yrittäjä minusta tulee varmaan ensi vuonna.”

Nytkin Ikola viettää lähes kaiken aikansa taimitarhallaan ja puutarhamyymälässään, mutta talvisin rinnalla on vielä toinen työ.

Ensi vuonna myymälä laajenee. Tontin reunalla odottaa jo kasa rakennustarpeita, joista syntyy suuri kasvihuonemyymälä.

Vielä nyt taimia täytyy kuljettaa säiden mukaan sisälle ja ulos. Nykyinen kasvihuone on niin pieni, että kaikki taimet ja asiakkaat eivät mahdu sinne yhtä aikaa.

Ensi kesänä Ikola ryhtyy jalontamaan metsäpuiden lisäksi hedelmäpuita. Suunnitelma 10 000 taimen jalontamiseksi on jo valmiina ja tarvikkeet tilattu.

Sitä urakkaa Ikola ei aio enää tehdä yksin, vaan homma vaatii kahden tai kolmen uuden työntekijän palkkaamista.

”Aikanaan myyntiin tulee suomalaisittain outoja lajikkeita”, Ikola kertoo.

Yhteistyökuviot Viron suuntaan on jo suunniteltu valmiiksi.

Lue Ikolan ajatuksia syksyltä 2018, kun myymälä ei vielä ollut auki:

"Pelastan puiden erikoismuodot metsistä ennen kuin hakkuukone vetää ne matalaksi" – Janne Ikola puuhaa taimimyymälää ja arboretumia Iitin Vuolenkoskelle

Arboretumia ja taimimyymälää suunnitteleva puutarhuri pohtii: Voisiko metsäpuita lisätä pistokkaista?