MMM sallisi susien kannanhoidollisen metsästyksen

Sudenhoitosuunnitelman tärkein tehtävä on ylläpitää elinvoimaista susikantaa. Susi kuuluu suomalaiseen luontoon. Samalla on kuitenkin huolehdittava susireviireillä asuvien ihmisten tarpeista.

Näillä ajatuksilla maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) lähetti eilen sudenhoitosuunnitelman lausuntokierrokselle.

Edellinen sudenhoitosuunnitelma on vuodelta 2005. Se sallii vain häirikkösusien pyynnin poikkeusluvalla.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) arvioiden mukaan susikanta on vahvistunut merkittävästi viime vuodesta. Susien määrä tosin alkoi vähentyä vuonna 2007 todennäköisesti salametsästyksen takia.

Tavoitteena on, että Suomessa elää vähintään 25 susilaumaa. Aiemmassa hoitosuunnitelmassa minimimääränä pidettiin 20 laumaa. MMM:n neuvotteleva virkamies Sami Niemi kertoo, että minimitasoa nostetaan, koska susien tulo Venäjältä on hiipunut.

Nyt Suomessa on 29–41 susilaumaa. Tarkempi arvio susien määrästä saadaan ensi vuoden puolella.

Päivitetyssä hoitosuunnitelmassa etsitään keinoja susivahinkojen ehkäisemiseksi. Ongelmiin pureudutaan reviirikohtaisesti. Alueille perustetaan yhteistyöryhmiä asukkaille ja virkamiehille. Lisäksi nimitetään susireviirivastaavat.

Vahinkoja ehkäistään tukemalla petoaitojen rakentamista ja tuottamalla ajantasaista tietoa susien liikkeistä. Tärkeää on myös nopeuttaa aiheutuneiden vahinkojen korvaamista.

Tavoitteena on pannoittaa suurin osa laumoista, jotta niiden liikkeitä voi kuka tahansa seurata netistä. Siten ehkäistään esimerkiksi metsästyskoiriin kohdistuvia tappioita.

Koko maassa aletaan kerätä DNA-näytteitä susien ulosteista, jotta geneettinen kanta ja mahdolliset koirasudet saadaan paikannettua.

Hoitosuunnitelmassa ehdotetaan pihasusihankkeen käynnistämistä. Tarkoitus on selvittää, millaisilla keinoilla ja missä tilanteissa pihassa vieraileviin susiin puututaan. Nyt pelisäännöt ovat kansalaisille epäselvät.

Tällä hetkellä toistuvasti pihassa liikkuvat sudet pyritään ensisijaisesti karkottamaan. Viimeisenä vaihtoehtona on häirikkösuden lopettaminen. Kritiikkiä on noussut luvansaannin vaikeudesta ja hitaudesta.

Susikannan harvennuksen toivotaan lisäävän ihmisten luottamusta susikannan hoitoon ja vähentävän salametsästystä.

Niemen mukaan kaatolupia ei myönnetä reviireille, joilla ilmenee salametsästystä.

Tarkoitus on, että kannanhoitoon osallistuu pieni määrä metsästäjiä. Esityksessä ehdotetaan noin 30:tä henkeä.

Kaatoluvat kohdistetaan nuoriin susiin, jotka aiheuttavat haittaa ihmisille. Luvan edellytyksenä on se, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua löydetä.

Ylijohtaja Jussi Laanikari MMM:stä kertoo, että sudet aiheuttivat viime vuonna 700 000 euron vahingot porotaloudelle. Muita susihaittoja korvattiin noin 100 000 eurolla. Siitä 77 000 euroa meni koiravahinkojen maksuun.

Tähän asti Suomessa on metsästetty EU:n luontodirektiivin rajoissa karhuja ja ilveksiä. Kannanhoito on toiminut hyvin ja saanut kiitosta.

Suunnitelmaluonnoksen susikannan hoitamiseksi laativat Suomen riistakeskus ja Rktl MMM:n johdolla. Työssä kuultiin karjankasvattajia, metsästäjiä, luonnonsuojelijoita ja susireviirien asukkaiden edustajia.

Hoitosuunnitelmaa voi kommentoida 14.1. asti.

KATJA LAMMINEN

Avaa artikkelin PDF