Jokaisenoikeudet, luonto-oikeudet vai luonnonkäyttöoikeus? Termiä tärkeämpää on se, että jokamies tuntee myös vastuunsa

Tulen­teko ei ole jokamiehenoikeus vaan vaatii maanomistajan luvan. Kuva: Marita Waenerberg

MT Metsä|Luonto20.11.202309:30

Pääkirjoitus

Mari Ikonen

Viime kesänä Metsähallitus julisti, että jokamiehen­oikeudet ovat vastedes ”jokaisenoikeudet”. Ärsyynnyin.

Ensinnäkin olin sitä mieltä, että vakiintunutta termiä, joka esiintyy lakiteksteissä, ei voi noin vain muuttaa. Toiseksi pidin sanaa epäselvänä. Jokamiehen oikeudet toimii myös erikseen kirjoitettuna ja ääneen sanottuna, sen sijaan ”jokaisen oikeudet” voi tarkoittaa mitä vain. Kolmanneksi oudoksuin päätösviestinnän ylimielistä sävyä, se tuli ikään kuin kruunun määräyksenä kansalle. Neljänneksi ajattelin, että nyt unohdetaan jokamies-käsitteen pitkä historia. Jokamies-mysteerinäytelmä on kulttuuriperintöä keskiajalta.

Tarkoituksena on korostaa, että kyseiset oikeudet kuuluvat kaikille. Tosin emme me sienestävät ja marjastavat mummelit ole ennenkään ajatelleet, etteivät jokamiehenoikeudet koskisi meitä. Päinvastoin: puolukoitaan puolustanut Ilma Lindgren on sankarimme.

Totta kai vakiintuneenkin termin voi vaihtaa – yhteisellä päätöksellä. Silloin se kannattaisi vaihtaa paremmaksi. Asiasta keskusteltiin marraskuussa Ulkoilufoorumin järjestämässä webinaarissa. Esillä olivat muun muassa ”luonto-oikeudet” ja ”luonnonkäyttöoikeus”. Jälkimmäistä puolsi varovasti myös Kotimaisten kielten keskuksen edustaja.

Tärkeämpi kuin termi itse on sen sisältö. Webinaarissa kävi ilmi, että suomalaisilla on paikoin huteria käsityksiä jokamiehen­oikeuksien laajuudesta.

Useampi kuin joka kymmenes esimerkiksi luulee, että tulen­teko on jokamiehenoikeus. Ei ole, se vaatii maanomistajan luvan, ja sitä rajoitetaan metsäpalovaroituksilla. ”Opasta väärin toimiva paremmille tavoille”, neuvoi partiolaisten edusmies. Heh, voin kokemuksesta kertoa, että tulilla istujat eivät korvaa lotkauta opastukselle.

Myös me maanomistajat olemme jokamiehiä aina, kun retkeilemme tai keräämme luonnontuotteita muiden metsissä. Metsänomistajat eivät suinkaan vastusta jokamiehenoikeuksia, kunhan niitä käytetään vastuullisesti. Valitettavasti näin ei aina ole. Metelöinti, roskaaminen ja ilkivalta ovat yleistyneet.

Webinaarissa muistutettiin viisaasti, että myös luonnolla on oikeuksia, ei vain luonnon käyttäjillä.

Ikävintä on löytää metsätien päästä laiton kaatopaikka, johon joku taulapää on dumpannut ensin sohvan ja jääkaapin ja muut seuranneet perässä omine jätteineen. Sotkun siivoamisen vaiva ja mielipaha lankeavat maanomistajalle.