Harventaminen varmistaa kuusen geeniperimän säilymisen
Lapinjärven geenireservimetsän hoitotöillä nopeutetaan kuusen luontaista uudistumista ja suojellaan sen perinnöllistä monimuotoisuutta.
Lapinjärven geenireservimetsän hakkuutyöt alkoivat pari viikkoa sitten. "Kovien pakkasten ansiosta korjuuolot ovat olleet erinomaiset Etelä-Suomessa", sanoo Metsäkonepalvelu Oy:n Pekka Ikäheimo. Kuva: Kari SalonenLuonnonvarakeskus Luken hallinnoimassa Lapinjärven geenireservimetsässä aloitettiin pari viikkoa sitten metsänhoitotyöt.
Väljennyshakkuiden ja pienaukkokasvatuksen tavoitteena on suojella kuusen geneettisen perimän monimuotoisuutta.
”Geenireservimetsässä pitäisi olla kaiken ikäisiä puusukupolvia. Tällä hetkellä Lapinjärven geenireservimetsän kuusikot ovat ikääntymässä, minkä vuoksi uudelle taimiainekselle täytyy tehdä kasvutilaa. Silloin luonnon valintaprosessi voi jatkua”, kertoo Luken asiantuntijapalveluiden johtaja Taneli Kolström.
Geenireservimetsä on alue, jossa suojellaan tietyn puulajin perimää mahdollisimman monimuotoisena ja luonnon oloissa, puulajin alkuperäisellä kasvupaikalla.
Luonnonvarakeskus opastaa Metsähallitusta, joka tekee hakkuut.
”Käsiteltävät alueet ovat havupuuvaltaista tasaikäisrakenteista sekapuustoa. Isoimpia puita poistamalla taimet saavat enemmän valoa. Samalla alue muuttuu eri-ikäisrakenteiseksi, mikä sopii kuuselle mainiosti”, selittää Metsähallituksen tiimiesimies Ilkka Korhonen.
Hoitotoimet ulottuvat 31 hehtaarin alueelle, mikä kattaa 13 prosenttia Lapinjärven geenireservimetsän kokonaispinta-alasta.
”Alueella ei tehdä avohakkuita eikä kuolleita puita korjata pois. Lahopuusta riippuvaisen lajiston elinolot pysyvät näin ennallaan”, Korhonen lupaa.
Lapinjärven geenireservimetsissä on tehty aiempina vuosina samankaltaisia hakkuita, jotka ovat herättäneet närää erityisesti luonnonsuojelujärjestöissä.
Korhosen mukaan järjestöt vetoavat siihen, että metsäalueelta löytyy jo olemassa olevia taimia, eikä ihmisen tarvitse puuttua metsän luontaiseen uudistumiseen.
”60 prosenttia koko Lapinjärven geenireservimetsän alueesta on uudistuskypsää. Vaikka alikasvoksesta löytyy taimia, ne eivät pääse kasvamaan isoiksi, kun vanhat puut varjostavat niitä”, Korhonen sanoo.
Kolströmin mukaan alueella on paikka paikoin runsaasti luontaisesti syntyneitä taimia. Paljon on myös kohtia, joissa taimia ei ole tarpeeksi.
”Nopea uusien sukupolvien syntyminen edistää evoluutiota ja sopeutumista muuttuviin ilmasto-oloihin. Lapinjärvellä uuden puusukupolven syntyminen luontaisesti on hidasta. Lisäksi uusi sukupolvi syntyy monessa kohtaa myös liian harvana”, hän tarkentaa.
Ilmaston lämmetessä puiden perinnöllisen monimuotoisuuden merkitys kasvaa. Termi tarkoittaa sitä, että saman lajin yksilöiden perimät ovat keskenään erilaisia.
Kolströmin mukaan perinnöllinen monimuotoisuus on edellytys sille, että laji pystyy sopeutumaan ympäristön muuttumiseen, kuten ilmastonmuutokseen.
”Mitä monimuotoisempi lajin perimä on, sitä parempi todennäköisyys sillä on sopeutua muuttuvaan ilmastoon.”
”Tällä hetkellä ympäristön muuttuminen on reipasta. Vanhat puut ovat tottuneet vakiintuneisiin oloihin, mutta nopea muutos vaatii uusilta puusukupolvilta myös nopeaa sopeutumista. Geenireservimetsän tavoitteena on saada mahdollisimman moni puu kukkimaan, tuottamaan siitepölyä ja siemeniä sekä synnyttämään runsaasti uutta puusukupolvea. ”, Kolström summaa.
Lapinjärven geenireservimetsä on ollut Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusmetsänä vuodesta 1933 alkaen. Luke vastaa metsäpuiden geenivarojen monimuotoisuuden suojelusta kansallisen kasvigeenivaraohjelman ohjeen mukaisesti.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
