Kemijärvellä on taas tekemisen meininki
Lamellihöylääjä Juha Hautala ja kurssilainen Suvi Strand niputtivat liimapalkkeja kesäkuun ensimmäisellä viikolla Keitele Groupin tehtaalla Kemijärvellä. Antti Raatikainen Kuva: Viestilehtien arkistoKEMIJÄRVI (MT)
”Lokakuun loppuun mennessä valmistuu prefeasibility study (alustava suunnitelma)”, Kemijärven uuden sellutehtaan puhemies Heikki Nivala kertoo hankkeen aikataulusta.
Kaavailtu 400 000 tonnin tehdas tuottaisi havusellua, liukosellua, mikrokiteistä sellua ja muita biotuotteita.
Investoinnin arvioidaan maksavan 700–800 miljoonaa euroa.
Sellutehtaasta alustavan suunnitelman tekee oululainen Niscluster yhdessä CTS Engtecin kanssa. Parhaillaan keskustellaan laitetoimittajien kanssa hinnoista, joiden perusteella kustannusarvio tarkentuu.
”Kun selvitykset on saatu syksyllä valmiiksi, toimija tekee jatkopäätökset”, Nivala sanoo.
Sellutehtaan taustalla on Kemijärvi-konsortio, jonka kokoonpanoa ei ole paljastettu. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on vahvistanut, että konsortiossa on mukana uskottava teollinen toimija. Ilman sellaista ei hanketta olisi palkittu TEM:n biojalostamokilpailussa.
Konsortion tavoitteena on, että ensimmäiset sellupaalit valmistuvat vuonna 2019. Samaan vuoteen tähtää Kuopioon sellutehdasta suunnitteleva Finnpulp.
Metsä Groupin Äänekosken tehtaan on määrä valmistua 2017.
Havupuuta Kemijärven sellutehdas nielisi vuosittain 2,2 miljoonaa kuutiometriä.
Kemijärven metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari-Pekka Jumisko harmittelee, että kuitupuulle ei ole ollut kunnon kysyntää sen jälkeen, kun Stora Enson sellukattilat kylmenivät 2008. Parhaimmillaan tehdas tarvitsi vuodessa puuta 1,5 miljoonaa kuutiometriä.
Samana vuonna 2008 UPM pysäytti lopullisesti kaksi paperikonetta Kajaanissa, mikä kutisti kuitupuun menekkiä myös Itä-Lapissa.
”Biotuotetehtaan rakentaminen olisi todella tärkeää. Nyt harvennushakkuut seisovat, kun kuitupuulle ei ole osoitetta”, Jumisko sanoo.
Uutta puuta Lapin metsät puskevat kiihtyvää vauhtia ja nuorissa metsissä kuitupuun osuus on suuri.
Viimeisimmän inventoinnin mukaan Lapissa talouskäytössä olevien metsien kasvu oli 11,4 miljoonaa kuutiometriä ja kokonaispoistuma keskimäärin 5,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Itä-Lapissa hakkuumäärä jää selvästi alle puoleen kasvusta.
Seuraava inventointi kertonee vielä suurempia kasvulukuja.
Keitele Groupin sahan rakennustyöt alkoivat Kemijärven vanhan sellutehtaan tontilla viime vuoden toukokuussa. Koesahauksiin päästiin joulukuussa.
Nyt saha käy yhden päivävuoron tuotantovauhtia.
Sahatavaraa jatkojalostavalla liimapalkkitehtaalla koneiden koekäyttö ja henkilöstön koulutus ovat lopuillaan.
”Liimapalkkitehdas lähtee käyntiin yhdessä vuorossa heinäkuun aikana ja siirtyy kahteen vuoroon syksyn kuluessa”, Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio kertoo.
Tänä ja ensi vuonna sahalaitosta viritetään ja puunhankintaa laajennetaan Kylävainion mukaan niin, että myös sahalla voidaan siirtyä kahteen vuoroon. Se tarkoittaa vielä lisäinvestointia kuivaamokapasiteettiin.
Parin vuoden päästä Keitele Group tarvitsee tukkia ja pikkutukkia Kemijärvellä 750 000 kuutiometriä.
Sahatavaraa siitä syntyy 310 000 kuutiometriä. Liimapalkeiksi ja muiksi tuotteiksi sahatavarasta jalostetaan 60 prosenttia.
Uutta sellutehdasta suunnitellaan Keitele Groupin tuotantolaitosten viereen.
”Tottakai meidän harras toive on, että tehdas toteutuu”, Kylävainio sanoo.
Keitele Group tarjoaa sellutehtaalle raaka-aineeksi haketta, sahanpurua ja hankinnassa kertyvää kuitupuuta 700 000 kuutiometriä. Pölkky Oy:n sahoilta Kuusamosta, Taivalkoskelta ja Kajaanista liikenisi todennäköisesti lähes sama määrä.
”Noin puolet 2,2 miljoonan kuutiometrin tarpeesta voisi sellutehtaalle tulla sahojen kautta”, Kylävainio arvioi.
Juha Kaihlanen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
