Lukijalta: Puukauppakäräjät ovat yllättävän yleisiä – näin epäluottamusta ostajan ja myyjän välillä voitaisiin vähentää

Kun hinta on kytketty runkojen katkontaa, kauppaan syntyy monta epävarmuustekijää. Kuva: Pekka Fali

Viime vuosina olemme valitettavan usein lukeneet puukauppaoikeudenkäynneistä siitä huolimatta, että käräjöintikynnys on Suomessa tunnetusti korkealla. Kuinkahan monesta puukaupasta on aiheutunut kynnyksen alittavaa tyytymättömyyttä, esimerkiksi vastaista myyntihalukkuutta alentavaa?

Myyntihaluja on tuskin parantanut se, että myyjien mahdollisuudet valvoa sovittujen laatu- ja mittaehtojen täyttymistä ovat teknisen kehityksen ja ostajien kuljetuskiireiden vuoksi käytännössä suuresti heikentyneet.

Miten voitaisiin parantaa myyjien ja ostajien välistä luottamusta?

Epäluottamuksen aiheet ehkä vähenisivät, jos hinta ei olisi kytketty katkontaan eikä puutavaralajiin. Sovittaisiin esimerkiksi päätehakkuussa kaikista minimipituuden, minimilatvamitan ja minimilaadun ylittävien puiden yhteisestä kuutiohinnasta. Ostajalle jäisi riski puutavaralajien osuuksien ja laadun etukäteisarvioinnin epäonnistumisesta mutta vastaavasti hyöty, jos pystyisi saamaan enempi hänelle arvokkainta laatua ja lajia.

Ostajan epäonnistumisen riskiä pienentää koko ajan nopeasti kehittyvä kasvavan puuston arvioimistekniikka. Myyjille olisi ostotarjousten vertaaminen nykyistä helpompaa.

Osapuolten luottamusta parantaisi ehkä myös ostajayhtiöiden etuja korostavien nykyisten kauppakirjamallien päivittäminen Suomen korkeimman oikeuden viime vuosikymmenten sopimusoikeustulkinnan mukaisesti sopimusosapuolten tasavertaisuutta korostaviksi.

Mikael Lindström

varatuomari

Kotka

Lue kaikki MT:n mielipidekirjoitukset