Laserkeilaus ja ilmakuvaus kartuttavatvauhdilla tietoa yksityismetsistä
Laserkeilausaineistoja metsäkeskukselle tuottaa muun muassa Terratec Oy, jonka alihankkija Konekorhonen Oy lentää kuvauskonetta. Pilottina toimii Aki Toikkanen, kuvauslaitteita käyttää Jaanus Juhani. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoOULU
Suomen metsäkeskus on inventoinut ja analysoinut yksityismetsien puustotietoja yhteensä 6,4 miljoonan hehtaarin verran. Se on 44 prosenttia koko Suomen yksityismetsien pinta-alasta.
Puustotietoja on perinteisesti mitattu kuvioittaisella arvioinnilla, joka tapahtuu maastossa.
”Aarni-tietokantaan on koottu vuoden 2004 jälkeen kerätyt kuviotiedot, jotka on hankittu tilakohtaisia metsäsuunnitelmia ja niiden välialueita varten tehdyillä mittauksilla. Tiedot on ajantasaistettu metsänkäyttöilmoitusten ja kasvumallien perusteella”, kertoo metsätietopäällikkö Jorma Jyrkilä metsäkeskuksen julkisista palveluista.
Aarni-tietokanta ruokkii metsänomistajille suunnattua Metsään.fi-palvelua, jossa pääsee tarkastelemaan oman metsän ajantasaisia kuviotietoja ja hoitotarpeita.
Vuonna 2010 metsäkeskus alkoi kerätä puustotietoa pääasiassa kaukokartoituksella. 6,4 miljoonasta hehtaarista 1,6 miljoonaa on kerätty niin sanotulla uudella menetelmällä, joka pitää sisällään lentokoneesta käsin tehdyn ilmakuvauksen ja laserkeilauksen sekä maastossa mitatut koealat.
Inventoitujen hehtaarien määrä karttuu kesän aikana, kun mittausryhmät huhkivat maastossa ja lentokoneet kuvaavat ja keilaavat puustoa.
Tämän vuoden lopussa Jyrkilän mukaan 8 miljoonaa hehtaaria eli noin 57 prosenttia yksityismetsistä on inventoitu. Tietokanta täydentyy noin puolentoista miljoonan hehtaarin vuosivauhtia.
Paras aika kaukokartoitukselle on kesäkuun alusta elokuun loppuun, kun puut ovat lehdessä.
Keväällä ja alkukesällä lehtien kasvu ja syksyllä kellastuminen häiritsevät mittauksia, talvella taas lumi aiheuttaa heijastuksia ja vääristää maanpinnan etäisyyttä keilaimesta.
Keilaus vaatii pilvettömän taivaan, mutta sitä voidaan tehdä sekä yöllä että päivällä.
Laserkeilauksessa lentokoneeseen asennetusta keilaimesta lähtee vaaraton lähi-infrasignaali, joka mittaa noin 1,5 metrin välein etäisyyden maahan ja puun latvukseen.
”Mittaus perustuu siihen, kuinka kauan signaalilla kestää palata keilaimeen”, projektipäällikkö Jan Biström Terrateciltä selittää.
Terratec tuottaa kaukokartoitusaineistoa muun muassa Suomen metsäkeskukselle.
Kaukokartoitus vähentää maastotyötä huomattavasti muttei kokonaan.
Maastosta mitataan 500–650 koealaa, kun keilattava alue on 10 000–100 000 hehtaaria.
”Keilausaineiston tulkinta perustuu samankaltaisuuteen. Tarkasti mitattujen koealojen avulla ennustetaan mitat loppualueille”, kehityspäällikkö Pekka Savolainen Terrateciltä kertoo.
Savolaisen mukaan kuvioittaisessa arvioinnissa koepuita on vain vähän.
Manuaaliset mittaukset edustavat siten metsikön todellisia lukuja heikommalla tarkkuudella kuin laserkeilauksen avulla mitattu.
”Laserkeilaus on objektiivinen tapa mitata. Kuvion puusto ei ole tasainen, ja arviointiin liittyy aina mittaajasta riippuvia heittoja”, Savolainen sanoo.
Kaikkivoipa keino kaukokartoitus ei ole.
Biströmin mukaan kuolleita tai kuolevia puita automaattisella mittauksella ei huomaa helposti. Myöskään taimikoista ja nuorista metsistä kaukokartoitusmenetelmällä ei saada tarpeeksi tarkkoja tietoja.
”Taimikkokuvioista 10–20 prosenttia joudutaan tarkistamaan maastossa”, Jyrkilä kertoo.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
