Bulkkisellu ei ole Kainuun juttu

Kainuun liiton suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen esittelee sopivia sijaintivaihtoehtoja biotuotetehtaalle. Kajaanissa paikka löytyisi Renforsin rannan yritysalueen välittömästä läheisyydestä Parkinniemestä. Paltamossa sijaintivaihtoehtoja on kolme ja Suomussalmella kaksi. Kuva: Pekka Fali

Raaka-ainetta eli kuitupuuta on, suuria alueita tehtaalle on, kysyntää sellutuotteille on. Ainoastaan pääomista on pulaa Kainuussa. 800 miljoonaa euroa pitäisi löytyä, jotta kainuulaisten haave maakunnan omasta biotuotetehtaasta toteutuisi.

Kainuun maakuntahallitus päätti tukea biotuotetehtaan selvityshanketta 400 000 eurolla. Hankkeen eteenpäin puskemista varten perustettiin myös kehitysyhtiö, jossa osakkaina ovat Kainuun liitto ja NC Capital Partners Oy.

Bulkkisellu ei ole Kainuun juttu, jos Kainuun liiton suunnittelujohtajalta Hannu Heikkiseltä kysytään.

”Suuruuden ekonomia ei tässä tapauksessa toimi. Tuotteet pitää jalostaa pitkälle oman maakunnan sisällä, koska kuljetusmatkat ovat pitkiä”, hän perustelee.

Tehtaan tuotepaletti riippuu pitkälti sijoittajan toiveista. Perustuotanto nojaa kuitenkin kemialliseen selluun.

Seuraavien kuukausien aikana kehitysyhtiö käy luottamuksellisia neuvotteluja useiden teollisten toimijoiden ja sijoittajien kanssa. Katseet kääntyvät ulkomaille, mutta ilmansuuntaa Heikkinen ei kerro.

Heikkisen mukaan hankkeen tarkoitus on saada paras tuotto kainuulaisille metsänomistajille. Metsänomistajia edustavalle MTK:n Kainuun-kenttäpäällikölle Heikki Rahkolle Heikkisen sanat ovat musiikkia korville.

”Tehdashankkeen eteneminen on erinomainen asia.”

Rahkon mukaan puuta riittää uudelle tehtaalle aivan varmasti.

”Kestävä hakkuumäärä maakunnassa olisi viisi miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Viime vuosina on hakattu keskimäärin 1,4 miljoonaa kuutiometriä.”

Luvut ovat viime vuodelta, jolloin Vaalan kunta kuului vielä Kainuuseen. Nyt kunta kuuluu Pohjois-Pohjanmaahan.

Kainuun tehdas käyttäisi havukuitupuuta ja sahojen sivutuotteena syntyvää haketta noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä. Kaikki puu tulisi oman maakunnan sisältä.

”Monta vuotta metsänomistajat ovat miettineet, onko metsiä hoidettu turhaan. Tämä olisi tosi myönteinen juttu”, Rahko myhäilee.