Teura ottaa metsärahat polttopuina
”Kaadan polttopuurangat lehteen yläkuulla ja kuivatan ne sitten ainakin kahden kesän yli”, kertoo metsänomistaja Pertti Teurajärvi Kolarista. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoKOLARI
Metsänomistaja Pertti Teurajärvi, 61, Kolarista sanoo, että pienen metsänomistajan, joka tarvitsee jatkuvasti polttopuuta, ei auta tehdä kovin suuria metsäkauppoja. Jos tilan metsät olisi parturoitu sileäksi, edessä olisi polttopuiden osto, ja se tulisi kalliiksi.
”Jos mie möisin mettät, mitäs mie sitte polttasin pesässä. Rahat ei vanhene kauon pankkitilillä, eikä se mettärahoila ostettu mersukhan ole kovin kauon tuore. Eikä siinä olis ennää lapsile mithän otettavvaa”, Teura virkkoo hymyssä suin.
Metsä antaa Ylläksen Ahmalle hyvän tilin joka vuosi. Se tulee säätönä lämmityslaskussa.
Vielä joku vuosi taaksepäin mies pätki polttopuurangat pokasahalla ja halkoi ne kirveellä.
Nyt mies on jo taipunut klapikoneen apuun. Tilan metsästä hakataan polttopuuksi yhteensä lähes sata mottia koivurankaa vuosittain. Koivut kaadetaan lehteen kesällä ja aina yläkuulla. Lanssiin ne ajetaan moottorikelkalla ja parireellä kevättalvella.
Teura omistaa 160 hehtaarin kotitilan yhdessä velipoikansa kanssa. Miehillä on yhteinen ja sopuisa verotusyhtymä 20 vuoden takaa. Veljekset ostivat Teurajärven kylällä Ylläsjokivarressa sijaitsevan rintamamiestilan vanhemmiltansa sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.
”Sitä mie voin kyllä suositella muillekin, jos on sopiva veljespari. Meilä on semmonen kontrahti, että met saama käyttää yhtymän mettää kuin ommaa.”
Jos puuta myydään, siitä sovitaan yhdessä. Mutta ei sitä ole myyty kuin kerran. Vain silloin, kun sisarusten osuus lunastettiin yhtymälle. Teuran mukaan se oli ”ensimmäinen ja viimeinen mettäkauppa”.
Koivikko pitää perhekunnan asuintalot ja lomamökit lämpimänä vuodesta toiseen. Metsä on tarjoillut polttopuita jo 50 vuotta, eikä maaliviivaa näy.
”Mulla on ittelä talo lämmitettävänä, velipojala kaks taloa. Sillä on vielä kaks mökkiä, mihin se tekkee takkapuut. Mulla on ittelä mökki, ja pojala ja sen kaverilla on mökki. Tyttärellä ja sen kaverilla on kans mökki. Kyllä niihin polttopuuta uppoaa.”
Teura laskee, että omasta metsästä itse tehdyt puut tuovat porukalle noin 10 000 euron vuotuisen säästön.
”Muuten pitäs lämmittää öljylä ja sähölä. Kyllä tällä hommalla on yhden omakotitalon hinta hankittu.”
Teurajärven Kolarin kirkonkylällä sijaitsevassa omakotitalossa on noin 170 asuinneliötä.
”Omassa talossa mulla mennee 25–30 klapimottia keskuslämmityskattilan ja leivinuunin lämmitykseen. Vesivarraajaa ei ole, tulet pittää tehä joka päivä. Puut poltethan puolimetrisinä.”
Teura sanoo olevansa metsänomistajana vanhan kansan isäntämies. Opit on saatu omalta isältä.
”Isä sano aina, että kyllä teillä pojat puuta riittää, ko hakkaatta isot puut eelä. Silloin mettässä on aina uutta puuta kasvamassa. No onhan se pysthön lahoava kuusikko tietenkin oma lukunsa”, mies myöntää.
Kun isommat puut poistetaan ja koivupuskat väljennetään, metsään tulee kasvutilaa ja valoa. Alta nousee uusi puusukupolvi.
”Homma tosin vaatii viitteliäisyyttä ja kykyä tehä työt itte. Mutta se on tosi, että mettästä ei lopu puut koskhan, jos sitä hoijethan harkiten.”
Tilan vanha, järeä ja taaja metsä on säästynyt aina tuulituhoilta, vaikka metsä sijaitsee melko ylhäällä merenpinnasta, Yllästunturin kainalossa.
”Meilä on kirhveen koskematonta mettää. Sielä on kaatunutta puuta, lahopuuta ja lehtoa. On meillä vähän taimikkoakin ja ojitettua sekamettää. Mettätiekin on tehty. Ylispuuhakkuu tehhään sitten, jos ei ennää itte mettätöihin pystytä.”
KARI LINDHOLM
Se on
tosi, että
mettästä ei lopu
puut koskhan, jos
sitä hoijethan
harkiten.«
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
