Nurmeksen ja Valtimon riistanhoitoyhdistykset näyttivät liitosmallia kunnille – uusi Ylä-Karjalan riistanhoitoyhdistys aloitti vuodenvaihteessa

"Metsästäjiä moititaan riitaisiksi, mutta niin vain saatiin tämä yhdistyminen aikaiseksi", naurahtavat Antti Nyman (vas.), Esa Kortelainen ja Terho Okkonen. Kuva: Lari Lievonen

Nurmeksen ja Valtimon kunnat yhdistyivät vuodenvaihteessa. Samaan aikaan aloitti myös uusi Ylä-Karjalan riistanhoitoyhdistys.

"Riistanhoitoyhdistykset näyttivät yhdistymisen mallia kunnille. Jo ennen kuin kuntaliitoksesta oli päätetty, Nurmeksen ja Valtimon riistanhoitoyhdistykset olivat sopineet yhdistymisestä Ylä-Karjalan riistanhoitoyhdistykseksi", kertoo uuden yhdistyksen puheenjohtaja Esa Kortelainen.

Työ riistanhoitoyhdistysten yhdistämiseksi aloitettiin syksyllä 2018. Mutta miksi?

"Katsoimme tulevaisuuteen ja halusimme tehdä muutoksen ennen kuin olisimme pakotettuja tekemään sitä. Väen väheneminen näillä seuduilla on vääjäämätön kehityskulku", pohtii Ylä-Karjalan yhdistyksen varapuheenjohtaja Antti Nyman.

Uudessa yhdistyksessä on noin 2 200 jäsentä, 600 jäsentä entisen Valtimon kunnan alueelta ja 1 600 Nurmeksen puolelta.

Taloudellista painetta ei yhdistymiselle ollut, mutta hartiat ovat nyt leveämmät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, pohtii uuden yhdistyksen toiminnanohjaaja Terho Okkonen.

Valtimo ja Nurmes yhdistivät voimansa Virtaa vapaaehtoiseen yhdistymiseen -hankkeen kautta.

"Se oli fiksua, sillä ammattimies eli Vartiaisen Petri oli neuvomassa askelmerkkejä. Hyvien askelmerkkien lisäksi saamme huomattavan summan rahaa, jolla varmistetaan uuden yhdistyksen sujuva ylösajo", Okkonen kertoo.

Kaikki miehet puhuvat sen puolesta, että tällaisessa prosessissa avoimuuden ja läpinäkyvyyden on oltava kunnossa. Kyse ei ole toiminnanohjaajan tai puheenjohtajan ajamasta vaan yhteisestä päätöksestä.

"Vastustusta tai soraääniä ei kuulunut. Kauppareissut kestivät ehkä tavallista pitempään, kun monella oli kysyttävää tästä. Mutta kysyjille vastattiin ja hanketta esiteltiin alusta asti avoimesti kokousten lisäksi myös paikallislehdessä", kertoo Kortelainen.

Ampumarata ja sen säilyminen molempien yhdistysten alueilla kiinnosti jäsenistöä eniten. Kun kysyjille vahvistettiin, että radat säilyvät, enempää kysyttävää ei oikeastaan ollut.

Itse asiassa tilanne paranee uuden yhdistyksen ansiosta, kun jäsenistöllä on enemmän ratoja käytettävissään. Nurmeksessa on ampumaradan lisäksi ekoaserata.

Hirviluvissa mikään ei muuttunut, sekä Nurmes että Valtimo ovat edelleen Lieksan kanssa samaa hirvitalousaluetta.

Ei ehkä mikään ihme, että molempien yhdistysten hallitukset hyväksyivät yhdistymisen yksimielisesti.

Ensimmäisestä vuosikokouksesta helmikuussa tulee pitkä, koska silloin käsitellään kolmen yhdistyksen asioita yhdessä kokouksessa.

Siirtymäajalla hallitus koostuu vanhojen yhdistysten hallitusten jäsenistä. Sitä mukaa kun jäsenten toimikaudet päättyvät, he jäävät pois. Siirtymäajan jälkeen Ylä-Karjalan hallituksessa on viisi jäsentä entisen Nurmeksen kunnan alueelta ja kolme Valtimolta.

Jako perustuu vanhojen yhdistysten jäsenmääriin, Nurmeksessa on enemmän väkeä ja enemmän hallituspaikkoja Ylä-Karjalan yhdistyksessä.

"Riistanhoitoyhdistys näkyy rivimetsästäjälle loppujen lopuksi hyvin vähän. Suurin muutos liittyy rivimetsästäjän näkökulmasta yhdistysnumeroon, joka muuttuu riistanhoitomaksussa", pohtii Kortelainen.

Itse asiassa sillä on iso merkitys, mikä numero metsästäjän riistanhoitomaksussa on. Yhdistyksen rahoitus riippuu siitä, kuinka monta jäsentä sillä on.

Kaikki miehet toivovat, että yhdistyksen koon kasvaessa olisi vielä enemmän mahdollisuuksia panostaa nuorisotyöhön. Se olisi tärkeää, he toteavat.