Suomen metsien vuosikasvulla pääsisi kuuhun asti
Metsien 110 miljoonan kuutiometrin vuosikasvusta voisi sorvata maan pinnalta kuuhun asti yltävän tolpan.
Jos kaikkien Suomen metsien vuosikasvu kuviteltaisiin yhtenä isona tolppana, yltäisi se maan pinnalta aina kuuhun asti. Kuva: Jukka PasonenSuomen metsät kasvavat kohisten. Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin (VMI12) tulosten mukaan metsien puumassa lisääntyy vuosittain 110 miljoonalla kuutiometrillä.
Edelliseen inventointiin (VMI11) verrattuna puuston vuotuinen kasvu on lisääntynyt neljä prosenttia.
Jos kaikkien Suomen metsien vuosikasvu kuviteltaisiin yhtenä isona tolppana, yltäisi se maanpinnalta aina kuuhun asti. Kuun etäisyys maanpinnasta on 384 400 kilometriä.
Lieriön mallinen maapallon ja kuun välinen sorvattu pyöreä tolppa olisi näin läpimitaltaan 60,4 senttimetriä.
Useimmilla sahoilla tukin maksimiläpimitta on 55 senttimetriä, joten vuosikasvun tilavuutta vastaava tolppa ei mahtuisi sahan läpi.
Pesäpallon pyöreä ja puinen syöttölautanen vastaa läpimitaltaan kuun ja maan välistä kuvitteellista puutolppaa.
Suomen metsien vuosikasvusta saataisiin tehtyä 7,7 miljardia kappaletta viiden senttimetrin paksuisia syöttölautasia.
Kuluvan kasvukauden aikainen kuivuus saattaa vaikuttaa metsien tämänvuotiseen kasvuun negatiivisesti.
"Puiden reaaliaikainen kasvuseuranta on valitettavasti lopetettu rahoitussyistä, joten meillä ei ole ajankohtaista dataa puiden kasvusta", harmittelee Luonnonvarakeskus Luken tutkija Pentti Niemistö.
Selvää kuitenkin on, että Suomen pääpuulajeista kuusi kärsii herkimmin kasvukauden alkupuolen kuivuudesta.
"Kuusen juuret ovat pinnassa, jolloin se kuivuu helpommin. Sen sijaan paalujuurinen mänty kestää kuivia kausia kuusta paremmin."
Uusimman valtakunnan metsien inventoinnin (VMI12) mukaan puolet puuston kokonaistilavuudesta on mäntyä. Kuusta on noin kolmannes ja muita lehtipuita loput 20 prosenttia.
Yhteensä puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla on 2 464 miljoonaa kuutiometriä.
Myös kuivilla paikoilla kasvavat koivut kärsivät todennäköisesti kuivuudesta, Niemistö ennakoi.
"Koivu on iso haihduttaja. Se tarvitsee päivittäin satoja litroja vettä."
Metsien vuosikasvua seurataan 5–10 vuoden sykleissä tehtävissä valtakunnan metsien inventoinneissa (VMI).
Tuorein Suomen metsiä koskeva metsävaratieto perustuu vuosina 2014–2016 tehtyihin mittauksiin ja laskelmiin.
Metsien keskimääräinen kasvu hehtaarilla on koko maassa 4,8 kuutiometriä vuodessa.
Suurimmat vuosittaiset keskikasvut saavutetaan Päijät-Hämeessä, jossa metsä kasvaa jopa 8,2 kuutiota hehtaarilla vuodessa.
Pienin vuosikasvu hehtaarilla on Lapissa, vain 2,1 kuutiota.
Yhteenlaskettuna Lapin puuston kasvu on kuitenkin suurin maakunnista ollen yhteensä 13,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
