Väitös: kantojen nosto lisää typen huuhtoutumista

MTK ja MHY:n metsänistutuskauden avajaiset Mikko ja Outi Kuisman metsässä Mäntsälän Sälinkäällä. Istutus, metsä. Kanto, kantokasa, metsänparannus. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kannonnoston merkittävin ongelma on sen metsämaata mylläävä vaikutus. Kannonnostossa kivennäismaata paljastuu 2–3 kertaa enemmän kuin perinteisissä maanmuokkausmenetelmissä.

Etuna näyttäisi olevan nopeutunut taimien kasvu.

Kahden ensimmäisen kasvukauden aikana kannonnostoaloille istutetut kuusentaimet kasvoivat hiukan paremmin kuin laikkumätästysaloille istutetut. Koivuntaimia kannonnostoaloille syntyi paikoin erittäin runsaasti.

Kataja-aho havaitsi, että maaperän hajotustoiminta alkaa lisääntyä 1–6 vuotta kannonnoston jälkeen. Samalla kasveille käyttökelpoisen typen määrä lisääntyy.

”Kantojen korjuu muuttaa selvästi metsämaaperän eliöstöä. Vielä ei pystytä sanomaan, miten kantojen nosto vaikuttaa pitkällä aikavälillä uuden puusukupolven kasvuun, metsämaan viljavuuteen ja koko metsän toimintaan”, Kataja-aho sanoo.

Saana Kataja-ahon ekologian ja evoluutiobiologian alan väitöskirja tarkastetaan 18.11. Jyväskylän yliopistossa.