Lämpöpuuyritys Lunawood aikoo kaksinkertaistaa liikevaihtonsa – vain viitisen prosenttia sahatavarasta kelpaa lämpöpuuksi

"Suomalainen havupuu saa lämpöpuukäsittelyssä kauniin ruskean värin, joka muistuttaa trooppisia lehtipuita, kuten tiikkiä", Lunawoodin Kaskisen tehtaan tehdaspäällikkö Ismo Leppäniemi ja yrityksen toimitusjohtaja Arto Halonen kertoivat viime viikolla Kaskisissa. 

Yksinkertaisella prosessilla voi saada ihmeitä aikaan. Kun suomalainen havupuu viettää kuumassa uunissa pari vuorokautta, paranee sen lahon- ja säänkestävyys sekä mitta- ja muotopysyvyys. Samalla lämpöpuu saa pintaansa kauniin ruskean värin.

Suomalainen Lunawood Oy on vuosittaisella 155 000 kuutiometrin tuotannollaan maailman suurin lämpöpuun valmistaja.

Yritys on investoinut tänä vuonna ahkerasti. Kaskisiin rakennettiin kesällä uusi rimoituslaitos ja uuni. Lisäksi Iisalmeen rakennettiin kolme uutta uunia viime vuoden marraskuussa tulipalossa tuhoutuneiden tilalle.

"Nyt kun investoinnit on tehty, voimme keskittyä täysillä myyntiin ja markkinointiin. Iisalmessa on nyt seitsemän uunia, Joensuussa kolme ja Kaskisissa kolme. Kaskisten tehtaalla on jo olemassa paikka neljännellekin uunille", yrityksen toimitusjohtaja Arto Halonen vihjaa.

Lunawood Oy osti vuonna 2016 Metsä Groupin lämpöpuutoiminnan Kaskisissa. Tehtaan tuotantokapasiteetti on nyt noin 50 000 kuutiometriä vuodessa.

"Lupasin silloin, että viiden vuoden kuluessa kaksinkertaistamme tuotannon. Lupaus piti, ja nyt aiomme kaksinkertaistaa myös liikevaihdon", Halonen kertoo innostuneena.

Lunawoodin tuotteista 95 prosenttia menee vientiin. "Eurooppa on suurin markkina-alueemme. Aasia ja Lähi-itä ovat voimakkaasti kasvavia markkinoita, myös Amerikasta löytyisi meille potentiaalista jalansijaa", Halonen arvioi.

Yrityksen pääomistaja on ollut vuodesta 2010 lähtien pohjoismainen pääomasijoittaja CapMan Oyj.

Sijoitus- ja varainhoitoyhtiö CapManin hallinnoimat rahastot omistavat yhtiöstä kaksi kolmasosaa.

Lunawood on tehnyt CapManin omistuksen aikana investointeja 21 miljoonalla eurolla, josta 9 miljoonaa euroa on investoitu tänä vuonna.

"Pääomasijoittajien strategian mukaisesti ostetut yritykset myydään pois keskimäärin 6–10 vuoden kuluessa, joten olemme aloittaneet nyt Lunawoodin myyntiprosessin", kertoo yhtiön toimitusjohtaja Arto Halonen.

"Lunawoodin kasvu on ollut reipasta, mutta tavoitteenamme on edelleen kaksinkertaistaa liikevaihto viiden vuoden kuluessa. Emme ole vielä maitohapoilla", Halonen naurahtaa.

Viime vuonna Lunawoodin liikevaihto oli noin 42 miljoonaa euroa.

"Kasvu ja kansainvälistyminen ovat yhtiön tärkeimmät tavoitteet. Tänä vuonna tehtyjen investointien myötä meillä on nyt kapasiteettia, jonka avulla voimme saavuttaa tavoitteemme", Halonen toteaa.

Lämpöpuuprosessiin ei kelpaa mikä tahansa puu, sillä se paljastaa kaikki puun viat.

Halosen mukaan keskimäärin vain noin viisi prosenttia sahatavarasta sopii lämpöpuuksi jalostettavaksi.

Raaka-aineen saatavuutta rajoittaa havupuiden oksaisuus. Männystä lämpöpuuksi kelpaa vain terveoksainen latvatukki. Kuusella sopivan tukin osuus on suurempi.

"Koska sopivan raaka-aineen määrä on rajattu, pitää meidän toimia koko Suomessa. Hankimme kolmelle tehtaallemme puuta ympäri Suomen 23 eri sahalta. Vaikka raaka-aineemme vaatii sahoilta erikoisosaamista, ei meillä ole ollut vielä saatavuusongelmia", Halonen kertoo.

Hän haluaa korostaa Suomessa hitaasti kasvaneen ja tiheän havupuun laatua.

"Keski-Euroopan puut eivät voi kilpailla kanssamme. Esimerkiksi Viro joutuu ostamaan Suomesta raaka-aineen itse tuottamalleen lämpöpuulle."

Halosen mukaan lämpömodifioitua puuta liikkuu paljon maailmalla, ja alalla on myös pimeitä markkinoita.

"Asiakkaat vaativat tarkkaa tuotteen jäljentämistä. Lunawoodin lämpöpuulla on rekisteröity Thermowood-tuotemerkki, jonka omistaa kansainvälinen lämpöpuuyhdistys. Se on merkki asiakkaalle siitä, että lämpöpuu on tuotettu Suomessa kehitetyllä patentoidulla prosessilla", Halonen selittää.

Lämpöpuun pääasiallisia käyttökohteita ovat terassit, katot ja seinät.

Lunawood valmistaa lämpöpuuta sekä sisä- että ulkokäyttöön. Ulos päätyvälle lämpöpuulle on eniten kysyntää.

Halosen mukaan ympäristöystävällisyys, kestävästi hoidetuista metsistä hankittu ja sertifioitu raaka-aine sekä kemikaalittomuus vetoavat ulkomaisiin asiakkaisiin.

"Lämpöpuuprosessissa käytetään vain vesihöyryä ja lämpöä. Normaalisti havupuu pihkoittuu ja vääntyy, mutta lämpökäsittelyllä puusta saadaan pihka pois ja se pysyy mittasuhteissaan. Lisäksi puun käsittelyssä saama ruskea väri mahdollistaa sen, että suomalainen puu voi kilpailla luonnostaan tummien trooppisten puulajien, kuten tiikin kanssa", Halonen kertoo.

Lämpöpuun tuottaminen vaatii keskimäärin noin 2–3 vuorokauden ajan uunissa erästä riippuen. Yli 200 asteen huippulämmössä puu on vain muutaman tunnin.

Ulkokäyttöön tarkoitettu lämpöpuu kuuluu ominaisuuksiltaan lahonkestoluokkaan kaksi. Samaan luokkaan kuuluvat muun muassa AB-luokan painekyllästetty puu ja iroko. Lämpöpuu ei kuitenkaan sovellu suoraan maakosketukseen, joka vaatii lahonkestoluokan yksi puuta.

"Meidän tuotteitamme löytyy niin Dubain helteistä kuin Alppien pakkasista. Lämpöpuu ei johda vaan eristää lämpöä. Esimerkiksi ikkunan puitteissa normaalia puuta tarvittaisiin 100 millimetrin paksuudelta, kun taas lämpöpuusta riittää 75 millimetriä."

Tuotantoprosessissa sivutuotteena syntyvä höyläyspuru saa uuden elämän lämpöpuukomposiitissa.

"Lämpöpuukomposiitti on jopa tiheämpää kuin tavallinen suomalainen mänty. Noin 65 prosenttia komposiitista on lämpöpuukuitua", kertoo Halonen.

Vuonna 2010 perustettu Lunawoodin tytäryhtiö Lunacamp Oy vastaa lämpöpuukomposiitin valmistamisesta. Lämpöpuuhun verrattuna se on vielä pieni bisnes, jonka päämarkkina-alue on Suomi.

"Lämpöpuukomposiitissa on puun lisäksi mukana Fortumin kierrätysmuovia. Komposiittien osuus kasvaa jatkuvasti terassimarkkinoilla niiden helppouden ja huoltovapauden vuoksi", Halonen summaa.

Halosen mukaan lämpöpuun mitta- ja muotopysyvyys näkyvät myös komposiitissa.

"Normaali komposiitti elää noin 3–4 millimetriä metriä kohden, kun taas lämpöpuukomposiitti vain yhden millimetrin."