Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä mahdollistaa taimikonhoidon ilman ennakkohakemusta – kulotuksia tuetaan jälleen

Uusi tukijärjestelmä kannustaa metsänomistajia taimikon ja nuoren metsän oikea-aikaiseen hoitoon. Kuva: Rami Marjamäki

Metsätalouden uusi kannustejärjestelmä (metka) esiteltiin tänään. Se korvaa nykyisen kestävän metsätalouden rahoituksen (kemera) vuonna 2023 tai 2024.

Metsätalouden kannustejärjestelmää on valmisteltu työryhmässä, joka luovutti raporttinsa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle (kesk.). Lepän mukaan suurimmat muutokset koskisivat taimikon ja nuoren metsän hoitoa, suometsän hoitoa sekä metsätieverkostoa.

"Tuleva tukijärjestelmä ja sen työlajit vastaavat hyvin sitä, mitä metsänomistajat ovat toivoneet", sanoo MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä.

Metkan työkalupakissa yhteiskunnan tavoitteet ja metsänomistajan tarpeet on sovitettu yhteen. Monimuotoisuuden turvaaminen ja vesiensuojelu on nivottu sisään kaikkiin työlajeihin.

"Esitys tukee aktiivista ja oikeaan aikaan toteutettua metsänhoitoa, ja yhteen sovittaa puuntuotannon tavoitteet hiilensidonnan, luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun edistämisen kanssa" summaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.

Metsänomistajat ovat tyytyväisiä siihen, että tukijärjestelmän hallintoa esitetään kevennettäväksi. Jatkossa esimerkiksi taimikon- ja nuoren metsän hoidon tuki myönnettäisiin niin sanottuna de minimis -tukena, jolloin ennakkohakemusta ei enää vaadittaisi.

Tuki kannustaa metsänomistajia taimikon ja nuoren metsän oikea-aikaiseen hoitoon metsänkasvatustavasta riippumatta. Se korvaa voimassaolevassa laissa määritellyn taimikon varhaishoidon sekä nuoren metsän hoidon ja siihen liittyvä pienpuun keräämisen työlajit.

Metka kannustaa myös terveyslannoituksiin. Niillä oikaistaan ravinnehäiriöitä ja lisätään metsien kasvua ja hiilensidontaa. Suometsissä tuhkalannoituksen tavoitteena on lisätä puuston kasvua ja siten haihduntaa ja kuivatuskykyä, mikä vähentää ojien kunnossapidon tarvetta puuntuotannon kärsimättä.

Suurin muutos on suometsien hoidossa, joka jatkossa painottuu monitavoitteiseen suometsien hoidon suunnitteluun ja vesiensuojelutoimenpiteisiin.

Jylhä korostaa, että kyseessä on täysin uusi toimintamalli, jota on siksi testattava ennen käyttöönottoa ja metsäalan toimijoiden sekä metsänomistajien palautetta on kuultava.

Metsätieverkoston perusparannusten ja uusien metsäteiden rakentamisen tuen tavoitteena on tieverkoston ympärivuotisen käytettävyyden turvaaminen. Hyvin tehty ja ylläpidetty tieverkosto palvelee metsätaloutta ja laajasti maaseudun kulku- ja kuljetusoloja. Metsätieverkostolla on tärkeä tehtävä myös pelastustoimen ja virkistyksen kannalta.

Ympäristötukea myönnettäisiin ensisijaisesti metsälain 10. pykälän mukaisiin elinympäristöihin ja niiden lähielinympäristöjen turvaamiseen. Sen on biologisen monimuotoisuuden edistäminen osana laajempaa monimuotoisuuden turvaamisen toimenpidevalikoimaa. Myös se voi kasvattaa välillisesti hiilen sitomista ja metsien hiilivarastoa.

Luonnonhoidon tuki edistää biologista monimuotoisuutta ja estää siten osaltaan metsäluonnon köyhtymistä.

Kulotus palaa tuettavaksi työlajiksi. Sen tavoitteena on edistää biologista monimuotoisuutta tuottamalla palaneesta puusta riippuville eliölajeille sopivia elinympäristöjä.

"Olemme tyytyväisiä, että kulotus palautuu tuettavaksi työlajiksi.  Kulotus auttaa uudistettavan taimikon syntymistä ja kasvua sekä luo elinympäristöjä monille uhanalaisille lajeille", sanoo Jylhä.

Nykyinen kestävän metsätalouden rahoitusta jatketaan tarvittaessa vuoden 2023 loppuun. Lain voimassaolon jatkaminen oli tarpeen, koska metsätaloutta koskevien valtiontukisääntöjen uudistamistyö EU:ssa on viivästynyt.

Uusi kannustinjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön mahdollisimman pian uusien valtiontukisääntöjen valmistuttua.

Työryhmässä olivat edustettuina maa- ja metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, Koneyrittäjien liitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, METO-Metsäalan asiantuntijat ry, Metsäteollisuus ry, Sahateollisuus ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen metsäkeskus ja Suomen riistakeskus.

Työryhmän mietintöön sisältyy Suomen luonnonsuojeluliiton eriävä mielipide.