Metsä

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen: Avohakkuissa ei järkeä – Sitra nosti strategiansa kärkeen luonnon monimuotoisuuden

Metsiä voitaisiin hoitaa jatkuvalla kasvatuksella.
Lari Lievonen
Avohakkuut eivät saa Sitran yliasiamieheltä Jyrki Kataiselta ymmärtämystä.

Sitra on nostanut luonnon monimuotoisuuden uuden strategiansa kärjeksi.

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen perustelee valintaa sillä, että Sitra rakentaa tulevaisuustalona menestyvää Suomea. "Ilman luontoa ei ole tulevaisuuden menestystä. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja kuudes sukupuuttoaalto horjuttavat koko nykymuotoisen sivilisaation perusteita."

Maa- ja metsätalous on ollut luontokadon ja uhanalaisten arvioinnissa syytettyjen penkillä. Suomen ympäristökeskuksen valmistelemassa Punaisessa kirjassa metsätaloutta on pidetty pahimpana uhkana monimuotoisuudelle.

Sitraa on viime vuosina arvosteltu yhteiskunnallisista kannanotoista, muun muassa liiallisesta vihreydestä. Sitra on muun muassa ottanut kantaa hakkuukeskusteluun ja ehdottanut turpeen käytön erittäin nopeaa vähentämistä.

Poliitikot ovat halunneet vähentää Sitran rahoitusta. Sitran hallitus päättikin viime vuonna siirtää yli 800 miljoonan euron taseesta sata miljoonaa euroa yliopistoille.

Sitran suhtautumisesta esimerkiksi nykyiseen metsätalouteen kertoo Kataisen keskustelussa antama nopea arvio avohakkuista: "Metsäkanalintujen metsästäjän maalaisjärjellä arvioituna avohakkuissa ei ole järkeä."

"Metsätaloudessa on esimerkiksi mahdollista siirtyä jatkuvaan kasvatukseen sekä tuottaa korkean lisäarvon puutuotteita", Katainen vastaa kysymykseen, mitä uusia toimia voidaan maa- ja metsätaloudelta odottaa monimuotoisuuden suhteen.

"Maataloudessa on suuria mahdollisuuksia: esimerkiksi yhteiskunnan on etsittävä tapoja tukea siirtymää kasvi- ja vaihtoehtoisiin proteiineihin, vertikaaliviljelyyn, teknologian hyödyntämiseen ja uudistavan viljelyn periaatteisiin."

Kataisen mukaan monimuotoisuuden hupenemiseen on tähän asti vastattu perustamalla luonnonsuojelualueita. Tilanteen pitää jatkossa muuttua. "Ei riitä, että suojelemme luontoa, vaan meidän on myös vahvistettava luonnon elinvoimaa esimerkiksi maankäyttöä suunnittelemalla myös kaupungeissa."

Monimuotoisuudella on Kataisen mielestä sama haaste kuin ilmastokysymyksillä 10 vuotta sitten: "Ilmaston kuumeneminen ajateltiin erilliseksi muusta yhteiskunnasta, ei hahmotettu, että se liittyy käytännössä kaikkeen päätöksentekoon."

Nykyiset tavat toimia maa- ja metsätaloudessa eivät Kataisen mukaan tulevaisuudessa riitä siihen, että monimuotoisuutta uhkaava kato voidaan torjua. Parhaiden käytäntöjen levittäminen on kuitenkin suuri mahdollisuus. "Meillä on esimerkiksi näyttöä tiloista ja käytännön viljelymenetelmistä, jotka lisäävät monimuotoisuutta ja voivat parantaa samalla satoa."

Hän uskoo, ettei pelkästään rajoituksilla päästä eteenpäin, vaan uusilla ajatuksilla ja yhteistyöllä. "Suomi selviää paremmin toimimalla etukäteen eikä vain reagoimalla", Katainen painottaa.

EU:n ilmastojohtajuus on houkuttanut Kataisen mukaan Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean. "Samoin myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tulee yleistymään", hän vastaa kysymykseen hakkuiden siirtymisestä muualle maailmaan Suomesta.

Sitran johtaja Mari Pantsar kertoo, että erityisesti maataloudessa on erittäin suuret mahdollisuudet parantaa maaperän hiilipitoisuutta ja samalla kasvien tuottoa. "Samalla myös monimuotoisuus etenee."

"Uudistavalla viljelyllä voidaan lisätä monimuotoisuutta optimoimalla maan muokkausmenetelmiä, kesantovaiheita ja viljelykiertoja. Samalla tulisi tarkastella ympäristökorvausjärjestelmän kohdistumista ja riittävyyttä."

Maataloustuen rakennetta tulisi Pantsarin mukaan muuttaa siten, että se ohjaa ilmasto- ja monimuotoisuus- eikä pinta-alaperusteisesti. Tällöin huonompituottoisia alueita voisi vapauttaa maataloudesta.

Sitra painottaa erityisesti tutkimusta ja kehitystä (T&K). Pantsar harmittelee, miksei esimerkiksi Business Finlandin tukea ole saatu alkutuotantoon juuri lainkaan. MTK:n pyrkimystä lisätä maa- ja metsätalouden T&K-toimintaa Pantsar kiittelee.

Lajiston uhanalaisuutta arvioitiin Suomessa vuonna 2019 Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton luokituksella. Arviot on koottu Punaiseen kirjaan. Joka yhdeksäs laji eli 2 667 lajia on Suomessa uhanalainen.

Arvion mukaan uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin metsäelinympäristöjen muutokset, jotka ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy 733 lajille. Yleisimpiä niistä ovat metsien uudistamis- ja hoitotoimet, vanhojen metsien ja kookkaiden puiden sekä lahopuun väheneminen.

Katso uusin video
Lue lisää

Ministeri Leppä metsien hiilensidontatutkimuksesta: "Vahvistaa käsitystämme erilaisten käsittelyjen tarpeesta ja kumoaa hurjimmat väitteet avohakkuista"

Mäntyniemen ovea kolkuttelee jo kaksi kandidaattia, mutta kolmas voittaisi, jos homma vain kiinnostaa

Metsän kestävä käyttö

Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee – ilmastopaneeli kehui Suomen maatalouden ilmastotavoitteita