Metsä

Metsänomistaja hyötyy EU:n uudesta nielulaskennasta – komissio suunnittelee hiilisertifikaattia, joilla metsänomistajien hiilinielut tulisivat osaksi päästökauppaa

Nielutavoite on osa komission julkaisemaa historiallista ilmastopakettia nimeltään Fit for 55 (valmiina 55:een). Kyseessä on komission esitys, jota käsitellään vielä useita vuosia Euroopan parlamentissa ja jäsenmaiden neuvostossa.
Sanne Katainen
Suomelle asetettu nielutavoite antaa edellytykset uusille puupohjaisille investoinneille. Myös hakkuita voidaan jatkaa entisillään.

Euroopan komission toissaviikolla julkaisema ilmastolainsäädäntö kehottaa EU:ta nostamaan hiilinielunsa 15 prosenttia korkeammalle tasolle kuin vuonna 2016–2018.

Ilmastopaketti sisältää uuden 310 miljoonan tonnin hiilinielutavoitteen maankäyttösektorille ja metsätaloudelle (lulucf-sektori). Suomen osuus tavoitteesta on 17,8 miljoonaa tonnia.

Jäsenmaiden nieluvelvoitteissa on suuria eroja. Esimerkiksi Ruotsin tavoite on 47 miljoonaa hiilidioksiditonnia 2030 mennessä. Muun muassa Alankomailla ja Tanskalla maankäyttösektori voisi olla nielun sijaan päästö.

"Kaikilla on nähtävissä jonkinlaista tavoitteen kiristymistä. On hyvä pitää mielessä, että mailla on historiallisesti ja luonnontieteellisesti erilainen tilanne, mihin tavoite perustuu. Mukana myös maita, joilla lulucf-sektori saisi edelleen olla päästö", maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Lotta Heikkonen kertoo.

Heikkosen mukaan isoin muutos vanhaan on se, että päästöjen ja nielujen laskentatapa on aiempaa yksinkertaisempi. Nykyinen lulucf-laskentatapa on monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttavat historialliset hakkuutasot. Siitä ollaan luopumassa vuoden 2025 jälkeen.

"Muutos laskennoissa näkyy siten, että metsät ja maankäyttösektori eivät pysty jatkossa muuttumaan päästöiksi. On sekä Suomen että metsänomistajien etu, että sektori nähdään nieluna."

Vaikka nieluja tulee kasvattaa, Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan painetta hakkuiden vähentämiseen ei ole. Myös uudet puupohjaiset investoinnit voidaan näillä näkymin turvata.

"Näkisin, että Suomelle asetettu tavoite on saavutettavissa ja nykyisten hakkuutasojen säilyttäminen mahdollista. Tavoite myös mahdollistaa järkevän biotalouden harjoittamisen", Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen sanoo.

Mahdollista on, että Suomen nielutavoite vielä muuttuu. "On epätodennäköistä, että tavoiteluku muuttuisi, mutta kyllä siihenkin varaudutaan", Heikkonen toteaa.

"On tärkeä muistaa, että ilmastopaketin pitäisi keskittyä päästöjen vähentämiseen. Siitä ei pidä tulla kohtuutonta painetta metsäisille maille, jotta muut jäsenmaat tai sektorit saisivat helpotuksia", hän jatkaa.

Asikainen uskoo, että lulucf-keskustelu kulminoituu lähivuosina siihen, kuinka eri jäsenmaat pääsevät tavoitteisiinsa. "Keskustelua käydään varmasti siitä, kohteleeko se tasapuolisesti eri jäsenmaita."

Suomi on lähtenyt etuajassa liikkeelle hiilensidonnan lisäämiseksi ja maaperän päästöjen vähentämiseksi, Asikainen selventää.

"Suomi on panostanut tähän jo paljon. Lyhyellä aikavälillä nieluja lisätään turvemaiden tuhkalannoituksella sekä kivennäismaiden typpilannoituksella. Pidemmällä aikavälillä nielut kasvavat hyvällä metsänhoidolla, jossa metsät uudistetaan välittömästi ilman viivyttelyä."

Lulucf-laskemissa kyseessä on EU:n ja jäsenmaiden sopimus, Heikkonen muistuttaa.

"Ensin mietitään ylätason tilanne ja sen jälkeen aletaan miettiä konkreettisia keinoja päästöjen vähentämiseksi ja nielujen kasvattamiseksi. Pitää muistaa, että meillä hakkuut ovat pienemmät kuin metsien kasvu jo useana vuonna."

Komissio aikonee yhdistää maatalouden päästölaskennan yhteen lulucf-sektorin kanssa vuoden 2030 jälkeen.

Samaan aikaan komissio tutkii mahdollisuutta hiilisertifiointiin. Uusi sertifiointijärjestelmä tarkoittaisi käytännössä, että metsänomistajien nielut tulisivat osaksi päästökauppaa. Tällä EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 menneessä.

"Pitkän aikavälin tavoitteena on kytkeä lulucf-sektorin ylimääräiset krediitit yhteen päästökaupan kanssa. Se aktivoituisi vasta myöhemmin, kun katsotaan vuotta 2050 kohti. Tällaisessa skenaariossa metsänomistajat toimisivat hiilimarkkinoilla suurten yritysten kanssa", Heikkonen kertoo.

"Vuoden 2035 jälkeen voi olla jo vaikeaa saada päästöjä laskuun. Mutta jos metsänomistaja tulee päästökauppaan mukaan, niin mahdollisuus saavuttaa hiilineutraalisuus voisi helpottua."

Lue myös:

Suomelle 17,8 miljoonan tonnin nielutavoite, bioenergian korjuulle rajoituksia – EU:n historiallinen ilmastopaketti ehdottaa täyskäännöstä

EU:n Suomelle ehdottama nielutavoite todennäköisesti mahdollistaa hakkuiden lisäyksen – Leppä: "Uskon tämän tapahtuvan"

Ympäristökomissaari: EU ei halua puuttua jäsenmaiden metsänhoitoon – "Metsänomistajat tarvitsevat tukea, jotta voivat lisätä monimuotoisuutta"

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Turpeen käyttö vaakalaudalla – EU-säädös uhkaa kiristää kasvihuoneiden, Neovan ja koko Euroopan puutarha-alan rahoitusta, jos kohteiden luokittelua ei muuteta

Päästökaupan ehtoja vahdittava

EU-päätökset ovat sinulle tärkeitä

EU:n Suomelle ehdottama nielutavoite todennäköisesti mahdollistaa hakkuiden lisäyksen – Leppä: "Uskon tämän tapahtuvan"