Ilmastokokous sopi metsien hävittämisen lopettamisesta – näin se vaikuttaa suomalaisiin metsänomistajiin
Glasgow’n ilmastokokouksessa sovittiin metsien hävittämisen lopettamisesta. Suomi sitoutuu siihen yli sadan muun maan kanssa ja on paljon paremmassa asemassa kuin useimmat muut maat.
Suomi on metsänhoidon aatelia, minkä myös presidentti Sauli Niinistö toi esille ilmastokokouksessa. Kuva: Johannes TervoSuomi sitoutui Glasgow’n ilmastokokouksessa yli sadan muun maan kanssa lopettamaan metsien hävittämisen 2030 mennessä. Julistuksen allekirjoittavat muun muassa Brasilia, Venäjä, Kiina ja USA.
Julistus metsien hävittämisen lopettamisesta ei estä metsien hyödyntämistä Suomessa jatkossakaan. Kehityspolitiikan neuvonantaja Vesa Kaarakka ulkoministeriöstä sanoo, että tämän takaa Suomen metsänhoidon hyvä taso. Hänen mukaansa Suomi on kansainvälisessä vertailussa maiden aatelia metsien suojelussa ja hyödyntämisessä.
"Ongelma on etenkin kehittyvissä maissa, joissa esimerkiksi metsän istutuksen velvoitteita ei usein noudateta hakkuiden jälkeen. Harvassa maassa metsiä hoidetaan samalla pitkäjänteisyydellä kuin meillä. Metsien kestämättömään hakkaamiseen ja hävittämiseen pyritään nyt puuttumaan."
Kaarakka toteaa, että maanomistajille eri puolilla maailmaa on luotava omiin oloihin sopivia vaihtoehtoja. Amazonin sademetsiin käyvät eri keinot kuin Afrikkaan.
Maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Lotta Heikkonen on iloinen erityisesti Brasilian lähdöstä mukaan julistukseen. Sademetsien tuhoaminen on kiihtynyt, millä on suuri merkitys hiilensidontaan. Heikkosen mukaan sekä Brasiliassa että muualla maailmassa metsien tuhoaminen liittyy metsän raivaamiseen uuteen käyttöön – useimmiten maatalouden tarpeisiin.
"Yhtälö ei ole helppo, kun haetaan tasapainoa."
Julistuksessa maat sitoutuvat myös edistämään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä vahvistamaan paikallisia talouksia. Näin pienviljelijät, alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt, joiden elinkeinot ovat metsistä riippuvaisia, tarvitsevat muilta vahvempaa tukea metsiensä kestävään hoitoon ja käyttöön.
Samankaltaisia julistuksia on tehty aiemminkin. New Yorkin ilmastokokouksessa 2014 tavoitteeksi asetettiin metsien hävittämisen puolittaminen vuoteen 2020 mennessä ja lopettaminen vuoteen 2030 mennessä. Heikkosen mukaan Glasgow'n kokous antaa vahvan signaalin ja tuen maiden johtajilta metsien hävittämisen lopettamiseksi.
Ilmastojärjestö Greenpeace on kritisoinut julistusta, koska järjestön mukaan se antaa hyväksynnän metsien hävittämiselle vielä yhden vuosikymmenen ajaksi.
Kaarakka toteaa, että myös Suomella on vielä työsarkaa metsien suojelussa. Hänen mukaansa suojelumetsät painottuvat nyt liiaksi Itä- ja Pohjois-Suomeen.
"Verkosto on kuitenkin laajentunut ja vapaaehtoisella suojeluohjelmalla on saatu merkittäviä tuloksia."
Puheenvuoron metsien puolesta piti myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
”Metsät ovat Suomelle erityisen tärkeät, sillä maapinta-alastamme metsää on 75 prosenttia. Metsät ovat elämänlankamme”, hän sanoi.
Niinistö muistutti, että Suomen puuvarat ovat yli kaksinkertaistuneet sitten 1950-luvun ja joka vuosi Suomessa istutetaan 150 miljoonaa puuta. Samaan aikaan koko EU:n tavoite on nostaa vuosittaisten istutusten määrä 300 miljoonasta 600 miljoonaan.
Lue lisää:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
