Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Ympäristö

Suurvalloilla paineita luvata päästöleikkauksia ilmastokokouksen alla – Suomi liki tuplasi ilmastotukensa köyhille maille

Sunnuntaina Glasgowssa alkavan ilmastokokouksen asialista on paisunut koronatauon vuoksi. Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija Marjo Nummelin arvioi, että osaa tarvittavista päätöksistä joudutaan siirtämään eteenpäin. Silti hän uskoo, että kokouksesta tulee onnistunut.
Kari Salonen
Valtiot sitoutuivat Pariisissa vuonna 2015 rajaamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Nykyisillä päästötavoitteilla lämpötila nousisi 2,7 astetta.

Koronavirus heitti ilmastoneuvottelut jäähylle, mutta sunnuntaina YK:n vuodella viivästynyt ilmastokokous alkaa vihdoin Ison-Britannian Glasgowssa. Heti alkuun valtioilta odotetaan lupauksia entistä tiukemmista päästöleikkauksista.

Kokouksen loppupuoliskolle osallistuva ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) tiivistää, että Suomen ja EU:n tavoitteiden kannalta olennaista on sopia kansainvälisistä markkinamekanismeista, ilmastotoimien läpinäkyvyydestä sekä ilmastorahoituksesta kehitysmaille. Mikkosen mukaan Suomella on kokouksessa kirittäjän rooli.

Valtiot sitoutuivat Pariisissa vuonna 2015 rajaamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Nykyisillä päästötavoitteilla lämpötila nousisi 2,7 astetta.

Mikkosen mukaan ainoastaan Gambialla on 1,5 asteen mukaiset ilmastotavoitteet. Teollisuusmaista kunnianhimoisin on Iso-Britannia, joka lupaa vähentää päästöjään 68 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. EU leikkaa päästöistään vähintään 55 prosenttia.

Osa sopimusmaista ei ole edes ilmoittanut päästötavoitteitaan, vaikka Pariisissa asetettu viiden vuoden aikaraja on jo kulunut. Monen suurvallan lupaukset ovat epämääräisiä. Esimerkiksi Kiina on luvannut vähentää kivihiilen polttoa asteittain 2025–2030, mutta polton huipun odotetaan osuvan vuoteen 2030. Purevampia lupauksia odotetaan myös muun muassa Venäjältä, Australialta ja Intialta.

"Keskeistä on lyhyen aikavälin toimien kirittäminen", Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija Marjo Nummelin painottaa.

Teollisuusmaat ovat sitoutuneet tukemaan kehittyvien maiden ilmastotöitä vuosittain noin 86 miljardilla eurolla. Tuesta uupuu 25 prosenttia, joten maiden on lisättävä rahoitustaan.

Suomi on niin jo tehnytkin liki tuplaamalla tukensa. Vuosina 2020–2025 Suomi rahoittaa kehittyvien maiden ilmastotoimia noin 900 miljoonalla eurolla.

Virallisten neuvotteluiden ohella valtioiden toivotaan sitoutuvan erilaisiin aloitteisiin. Esimerkiksi isäntämaa Iso-Britannia aikoo luopua hiilenpoltosta ja kannustaa muitakin mukaan. Metsäaloitteella, jossa Suomikin on mukana, pyritään metsäkadon pysäyttämiseen, suojelun lisäämiseen sekä rahavirtojen ohjaamiseen metsien kestävään käyttöön ja ennallistamiseen.

Vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen Sitrasta kertoo, että tuoreiden aloitteiden joukossa ovat myös muun muassa Yhdysvaltojen ajama metaanipäästöjen vähentäminen ja maatalouden ilmastoinnovaatioiden edistäminen.

Tynkkynen korostaa, että maiden välisellä yhteistyöllä voidaan puuttua esimerkiksi merenkulun päästöihin, jotka eivät sinänsä sijaitse kenenkään maaperällä. Myös valtioiden päästöjä rajojensa ulkopuolella tulisi tarkastella lähemmin. Tässä olisi Suomellakin tehtävää. Tynkkysen mukaan Suomella on korkean osaamisen edelläkävijämaana hyvät mahdollisuudet vauhdittaa ilmastotoimia muissa maissa.

Maankäyttösektori ja hiilinielut eivät painotu ilmastokokouksen neuvotteluagendalla, vaikkakin nielujen vahvistaminen on olennainen osa Pariisin sopimusta. Toki maankäytöllä on ratkaiseva rooli hiilimarkkinoilla ja päästöjen kompensoinnissa.

Glasgown ilmastokokoukseen 31.10.–12.11. on rekisteröitynyt noin 28 000 osallistujaa. Joukossa on myös elinkeinoelämän, järjestöjen ja muiden tahojen porukkaa. Nummelinin mukaan kokouksen arvo piileekin virallisten tavoitteiden ohella muussa sitouttamisessa.

Haasteena Nummelin pitää asialistaa, johon on koronatauon aikana kertynyt yli sata kohtaa.

"Osaa asioista joudutaan luultavasti siirtämään eteenpäin."

Lue lisää

Maailmanlaajuisen hiilikaupan käynnistyminen vie vuosia – voi tuoda kaivattuja pelisääntöjä villiytyneille vapaaehtoisille hiilimarkkinoille

Jokainen voi vaikuttaa

Miksi Kiina kunnostautuisi, kun ostamme varauksetta kaiken krääsän?

Glasgow päättyi mahalaskuun