”Metsänviljelyä välttelevä valitsee jatkuvan kasvatuksen”
”Suurin syy miksi jatkuva kasvatus kiinnostaa metsänomistajia on se, että halutaan välttää uudistamiskustannuksia”, väittää Stora Enso Metsän kehitysjohtaja Pekka T. Rajala. Metsikön kasvatus eri-ikäisenä sallitaan uudessa metsälakiehdotuksessa, jonka hallitus jätti viime viikolla eduskunnalle käsiteltäväksi.
Kuva: Saara OlkkonenPADASJOKI (MT)
Eri-ikäiskasvatus eli niin sanottu jatkuva kasvatus tarkoittaa, että metsiköstä hakataan yksittäisiä suuria puita ja jätetään hyväkuntoisia pieniä puita kasvamaan. Metsikkö säilyy siis peitteisenä eikä sitä tarvitse hakkuun jälkeen kylvää tai istuttaa.
Stora Enso Metsän kehitysjohtajan Pekka T. Rajalan mukaan uudistamiskustannuksilta välttyminen on suurin syy, miksi jatkuva kasvatus kiinnostaa metsänomistajia.
”Venäjällä metsää kasvatetaan juuri sillä periaatteella”, Rajala toteaa. Metsässä tehdään poimintahakkuita, ja aukot taimettuvat itsekseen.
Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) vanhemman tutkijan Sauli Valkosen mukaan eri-ikäisrakenteisesta metsästä kertyy hakkuissa puuta noin 100 kuutiometriä hehtaarilta, jos hakkuuväli on 15 vuotta. Jos hehtaarilta poimitaan vain 50 kuutiometriä, hakkuita voidaan tehdä tätä useammin.
Tutkija kehottaa pyyhkimään pois mielikuvat pehmeästä metsänkäsittelymenetelmästä ja päämäärättömästä puuhastelusta.
”Leimikon suunnittelu on jatkuvassa kasvatuksessa erityisen tärkeää”, Valkonen toteaa. Säästettävien puiden valinta, ajourat ja puiden kaatosuunnat täytyy miettiä huolellisesti.
Poimintahakkuiden puunkorjuuseen perehtynyt vanhempi tutkija Matti Sirén muistuttaa, että suurten puiden kaatoon tarvitaan järeä kone ja rautainen ammattitaito.
Tutkijat ja metsäammattilaiset pohtivat kannattavan metsänkäsittelyn menetelmiä Metlan, Metsätehon ja Suomen biotalousklusteri Fibicin retkellä Padasjoen Vesijaolla viime perjantaina.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
