Suojakaistojentarve vaihtelee
Suojakaistoja jätetään luonnon monimuotoisuuden, maiseman tai vesistöjen turvaamiseksi. Niistä on kiistatta hyötyä, summaa metsänhoitopäällikkö Auvo Heikkilä Länsi-Suomen metsänomistajien liitosta.
Samoilla linjoilla on johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen Metsäkeskuksesta. Seppälä painottaa, että suojakaistojen tarve vaihtelee kohteen mukaan.
”Pienelle purolle riittää kapeampi suojakaista kuin suurelle. Nyrkkisääntönä on, että metsälain tarkoittamilla erityisen tärkeillä luontokohteilla suojakaistan leveys vastaa puuston pituutta.”
Ihan vähäpätöisistä asioista suojakaistoissa ei ole kyse. Metsäkeskuksen tiedossa on noin 12 994 lähdettä, 40 528 purokohdetta ja 6 384 pientä lampea, jotka luokitellaan erityisen tärkeiksi luontokohteiksi.
Suojakaistojen laajentamisessa törmätään kustannuksiin. Sata metriä pitkän puron varrelle jätetty lähes saman levyinen suojakaista merkitsee metsänomistajalle noin 3000 euron menetyksiä, jos keskipuustoksi lasketaan 100 kuutiota hehtaarille.
Heikkilän mukaan PEFC-metsäsertifioinnin suojakaistojen tärkein tehtävä on vesistön suojelu. Silloin merkitystä on, ettei suojakaistan pintamaata rikota ja tuolloin jo 10 metrin kaistalla on merkittävä vaikutus.
Oma lukunsa ovat maisemakohteet. Heikkilän mukaan etenkin perinnemaisemien osalta paine on pikemmin rantojen ja näkymien avoimena pitämiseen, kuin suojakaistojen kasvattamiseen.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
