Venäjä perää metsäinvestointejamutta säästelee omia rupliaan
Johtaja Mikhail Klinov ja ministeri Jari Koskinen olivat samaa mieltä suomalaisen metsänkäsittelyn sopivuudesta venäläisiin havumetsiin. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoHelsingissä järjestetty metsähuippukokous jätti Venäjästä hyvin ristiriitaisen kuvan. Se on varmaan yksi syy, miksi suomalaiset metsäyhtiöt eivät ole maahan suuria investointeja tehneet. Toinen syy on taantumassa, mikä on vetänyt yhtiöiden taloudet tiukille.
Suomalaisvenäläisiä huippukokouksia on järjestetty jo neljä kertaa. Asialista ei ole vuosien saatossa juurikaan muuttunut.
Venäläisten tavoitteena on houkutella suomalaiset investoimaan metsäteollisuuteensa. Välillä he ovat vaatineet sitä hyvin aggressiivisesti.
Presidentti Vladimir Putinin käyttöön ottamien puun vientitullien tavoitteena oli pakottaa ulkomaiset yritykset investointeihin, mutta lopulta ne vain rapauttivat maan omaa metsätaloutta.
Suomalaisia ihmetyttää, miksi venäläiset eivät näiden kaikkien vuosien aikana ole itse investoineet metsätalouteen ja kemialliseen metsäteollisuuteen. Sen syyksi on arveltu venäläisten sijoittajien kovia tuottovaatimuksia. Metsäteollisuuteen sijoittaminen on pitkäjänteistä hommaa.
”Investoimattomuus ei pidä paikkaansa. Meillä on 117 metsäalan kärkihanketta, joihin investoidaan 400 miljardia ruplaa. Niistä puolet on jo käytetty”, kertoi metsäteollisuuden osaston johtaja Mikhail Klinov Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriöstä.
Klinov tosin myönsi, etteivät investoinnit ole kohdistuneet sellu- ja paperiteollisuuteen. Niihin hän kaipasi Suomesta rahan lisäksi tietotaitoa, millä suuret kombinaatit saadaan toimimaan.
Klinovin mielestä suomalaiset näkevät Venäjän vain raaka-aineen lähteenä ja puutuotteiden vientikohteena.
”Toivon, että Venäjän markkinoita tarkasteltaisiin monipuolisemmin. Voisimme olla monissa yhteishankkeissa mukana.”
Vuorineuvos Jorma Eloranta kutsui venäläiset investointeineen myös Suomeen. ”Biotaloudessa yhteistyöllä jaetaan riskiä ja taataan varma raaka-ainetoimitus.”
Suomen vahvaa koulutusta, vakaata poliittista tilannetta ja kehittynyttä infrastruktuuria kehuttiin.
Sen sijaan Venäjä esiintyi hyvin ristiriitaisena toimintaympäristönä. Rusforest Management -yhtiön pääjohtaja Martin Hermansson tiivisti, ettei maa nykyisellään houkuttele investoimaan.
Yksi ongelma on metsien omistus. Niiden yksityistämisestä on puhuttu, mutta siihen se on jäänyt. Metsien vuokraajien huolehtiminen uudistamisesta on välillä hyvin leväperäistä.
Pääministeri Dmitri Medvedev myönsi, että laittomat hakkuut ovat edelleen suuri ongelma Venäjällä. Niiden lopettaminen on osoittautunut vaikeaksi.
”Olemme laatineet sääntöjä noudattavista yrityksistä listan internetiin. Se on osa puukaupan valvontaa ja edesauttaa laittomista hakkuista eroon pääsyä.”
Metsistä huolehtimista on kaavailtu yhdeksi ehdoksi niiden yksityistämiseen.
Medvedev kehui samassa yhteydessä, miten hienosti metsätalous toimii Suomessa. Toiminta on tehokasta, eikä se juuri aiheuta ympäristölle haittoja.
”Suomi ja Venäjä ovat joissakin asioissa kilpailijoita. Toisaalta meillä on myös yhteisiä etuja. Kumpikin maa on metsäasioissa pohjoinen suurvalta ja me käymme kannattavuuskamppailua nopeakasvuisia eteläisiä plantaasimetsiä vastaan.”
Pääministeri Jyrki Katainen pehmitti venäläisiä WTO:n sääntöjen noudattamiseen ja kaupan vapauttamiseen.
JARMO PALOKALLIO
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
