Puuston kasvuun vaikuttanut muutos ei ollut yllätys
Pohjois-Suomen ojitettujen suometsien kasvun havaittiin hiipuvan nuorella iällä jo vuonna 2002.Valtakunnan 12. metsien inventoinnissa havaittiin puuston keskimääräisen vuosikasvun alentuneen Pohjois-Suomen mäntymetsissä vuosina 2014–2020 niin, että jopa koko Suomen puuston keskimääräinen vuosikasvukin aleni tämän vaikutuksesta.
Tähän löytyy mielestäni eräs ilmeinen syy.
Pohjois-Suomessa keskimääräinen sadanta on kaikkina vuoden kuukausina suurempi kuin haihdunta, ja siksi soita on melkein yhtä paljon kuin kankaita.
Pohjois-Suomen soiden valtapuu on mänty, joka sopeutuu niin kuiviin kuin märkiinkin oloihin. Sen kasvu kuitenkin on kituliasta, jos pohjavesi ulottuu lähelle maanpintaa.
1960- ja 1970-luvuilla ojitettiin kaksi kolmannesta Suomen soista pohjaveden pinnan alentamiseksi ja metsänkasvun parantamiseksi. Etelä- ja Keski-Suomessa melkein kaikki ojitusalat ovat nykyään turvekankaita, jotka tuottavat hyvin tukkipuutakin. Pohjoisen ankarammissa oloissa taas huomattava osa ojituksista on epäonnistunut.
Ilmastonmuutos on lisännyt suometsien kasvua, mutta vain Etelä- ja Keski-Suomessa. Tavallista märempinä kesinä ojitus ei ole pystynyt pohjoisessa alentamaan pohjaveden pintaa.
Lisäksi tavallista lauhempina talvina vallitsevilla lounaistuulilla alaosiltaan kosteat ilmamassat joutuvat Perämereltä Kainuun ja Koillis-Pohjanmaan vaaraseuduille sekä Meri-Lapin ylävälle takamaalle edetessään nousuliikkeeseen, jolloin sadetta tuottava tiivistymiskerros paksunee ja sadannat ovat hyvin suuria. Se kasvattaa lumipeitettä samoin kuin Perämeren pysyminen auki pitkälle keskitalveen. Kun maa pysyy lumen alla sulana, routakaan ei estä keväällä lumen sulamisvesien imeytymistä maahan ja ohjautumista ojien vietäviksi.
Juuri vuodet 2014–2020 olivat Pohjois-Suomessa tällaisia märkiä vuosia. Niiden tulo ei ollut meteorologeille mikään yllätys. Ilmatieteen laitoksen tutkimukset (Solantie & Drebs) ennustivat nämä ilmastonmuutoksen odotettavissa olevat vaikutukset vesitaseeseen jo pari vuosikymmentä sitten sellaisina kuin ne toteutuivat 2014–2020.
Pohjois-Suomen ojitettujen suometsien kasvun havaittiin hiipuvan nuorella iällä jo vuonna 2002 (Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002:226).
Reijo Solantie
FT, eläkkeellä oleva Ilmatietteen laitoksen ylimeteorologi
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat






