Ilmastonmuutos vaikeuttaa turvemaiden hakkuita

Ilmastonmuutos ja lämpötilan nousu lyhentävät maaperän routa-aikaa, mikä vaikeuttaa talvihakkuita varsinkin kosteilla turvemailla. Kuva: Kari Salonen

Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan nousu lisää puuston kasvua, mutta vaikeuttaa talvikorjuun olosuhteita ja kasvattaa erilaisten tuhojen riskiä, selviää FORBIO-hankkeen puolivälin tuloksista.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) professorin Antti Asikaisen mukaan puunkorjuun tuottavuus ei enää kasva ilman digitaalista resurssitehokkuutta.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset hakkuisiin ja puun kuljetukseen korostuvat pehmeillä turvemailla, joiden osuus hakkuumahdollisuuksista on jo noin viidennes.

Jotta turvemaa kestäisi metsätyökoneen painon, pitäisi roudan syvyyden olla vähintään kaksikymmentä senttiä.

"Ilmaston lämpeneminen lyhentää routa-aikaa, mikä supistaisi turvemaiden talvihakkuiden ajankohtaa entisestään. Myös lisääntyvät sateet hankaloittavat hakkuita", kertoo erikoistutkija Ari Venäläinen Ilmatieteen laitokselta.

"Testaamme tällä hetkellä saisiko joukkoistamisen avulla kerättyä tietoa metsäteiden kulkukelpoisuudesta. Esimerkiksi metsästäjät voisivat kirjata digitaalisesti metsäteiden märkiä kohtia riistametsällä ollessaan", Asikainen ideoi.

Hän toivoo, että niin sanottu tievastus saataisiin laajamittaisesti mukaan puutavara-autojen reittioptimointiin.

"Tällöin suunnittelussa voitaisiin huomioida, miten päällystämätön tai mutkainen tie lisää polttoaineen kulutusta ja ajan käyttöä."

Asiantuntijat esittelivät viisivuotisen hankkeen tuloksia 25. lokakuuta Vantaalla järjestetyssä seminaarissa. Hankkeen tavoitteena on luoda ilmastoneutraalin ja resurssitehokkaan metsäbiotalouden edellytykset.

"Ilmastonmuutos nostaa metsäpalovaaraa koko maassa. Lumituhot taasen lisääntyisivät pohjoisessa, mutta vähentyisivät etelässä", Venäläinen ennustaa tulevia tuhoja.

Hänen mukaansa tuulituhot ovat metsävakuutusten isoin korvauserä, mutta ilmastonmuutoksen vaikutus tuhoja aiheuttavien tuulten esiintymiseen on vielä suurelta osin avoin kysymys.

Hankkeen johtajan ja Itä-Suomen yliopiston professorin Heli Peltolan mukaan roudattoman ajan piteneminen lisää tuulituhoriskejä, kun kovia tuulia esiintyy entistä useammin roudattomana aikana.

"Tuulituhot ovat oletettavasti merkittävin Suomen metsien tuhoriski tulevaisuudessakin."

"Mutta hyvällä metsänhoidolla voidaan jossain määrin vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia lisääntyviä tuhoja", uskoo Peltola.

Hän painottaa myös kasvuympäristöön sopivan puulajin valinnan tärkeyttä.

"Kuusta ei voi eikä kannata istuttaa kaikkialle. Laskelmiemme mukaan se tulee kärsimään kaikkein eniten tuhoista ilmaston lämmetessä."

FORBIO-hanke kuuluu Suomen akatemian rahoittamaan strategisen tutkimuksen ohjelmaan Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi. Hankkeessa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Euroopan metsäinstituutti ja Suomen ympäristökeskus.