Myisinkö metsän vai ostaisinko lisää? Näin asiantuntija neuvoo

Metsänomistajan saappaisiin? Pitkäaikaiseen omistukseen sitoutuneelle ja metsästä kiinnostuneelle henkilölle metsä on hyvä sijoituskohde. Kuva: Risto Jussila

Ostaa, myydä vai säilyttää? Näitä asioita pohtii moni metsänomistaja, koska usein metsä tupsahtaa omistukseen suvun perintönä.

Tapion puuntuotannon asiantuntija Arto Koistinen on koonnut päätöksentekoa helpottamaan listat, joiden perusteella jokainen voi miettiä omaa ratkaisuaan.

Sinun kannattaa sijoittaa metsään, jos seuraavat väittämät täsmäävät.

1. Olen valmis sitoutumaan pitkäaikaisesti metsänomistukseen.

2. Haluan perehtyä metsätalouteen ja myös omatoiminen metsänhoito kiinnostaa.

3. Haluan suhteellisen turvallisen sijoituskohteen vakaalla tuotolla.

4. Arvostan oman metsän tarjoamia virkistys- ja luontoarvoja.

Metsän myynti saattaa olla viisas ratkaisu, jos seuraavat väittämät pitävät paikkansa.

1. Minulla ei ole aikaa tai kiinnostusta perehtyä metsätalouteen.

2. En ole tyytyväinen metsän tuottoon.

3. Tarvitsen pääoman muuhun käyttöön.

4. Tila on pieni tai hajanainen enkä halua paneutua sen rakenteen kehittämiseen.

5. Metsän käyttö- tai tunnearvo on vähäinen.

Omistusjärjestelyitä pohditaan monissa perheissä – tämä on näkynyt viime aikoina runsaina osallistujamäärinä esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen koulutustilaisuuksissa.

"Yli 100 000 tilalla on yli 70-vuotias omistaja. Patoutunutta painetta on", arvioi Metsäkeskuksen metsätilarakenteen johtava asiantuntija Antti Pajula.

Koistisen mukaan sijoittajien mielenkiintoa metsää kohtaan vauhdittavat matalat korot.

"Jos on hyväkasvuinen metsä, ilman muuta nyt kannattaa ottaa lainaa, kun sitä tällä hetkellä on edullisesti tarjolla", hän totesi metsäkeskuksen järjestämässä metsäsijoittamisen koulutustilaisuudessa Etelä-Pohjanmaan Kauhajoella tänä syksynä.

Hän kuitenkin lausui myös varoituksen sanoja innokkaimmille ostohaluisille.

"Kauppahinnat voivat taajamien lähellä olla jotain ihan muuta kuin mitä metsä pystyy tuottamaan."

Tilaisuudessa käytiin perinpohjaisesti läpi sitä, miten tilan arvoa voi arvioida. Se on ostajan suurin pulma: kuinka paljon kohteesta kannattaa maksaa?

Tutustu myyntikohteeseen, varmista puustotiedot ja tiestö, mitkä ovat hakkuumahdollisuudet, onko töitä rästissä, kuuluivat neuvot. Hyödyllistä vertailutietoa toteutuneiden tilakauppojen hinnoista löytyy Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä ja MT:n uudesta verkkopalvelusta.

"Jollain lailla metsän arvoa kannattaa selvittää, ettei tule sellaisia ostoksia, jotka kaduttavat jälkeenpäin", Koistinen suositteli.

"On myös syytä muistaa, ettei metsä muutu yhdessä yössä rahaksi. Hakkuuoikeus myydään yleensä kahdeksi vuodeksi. Metsämaan myynti vie vähintään muutaman kuukauden."

Pankinjohtaja Jari Uusitalo Nordeasta kertoi metsätilakaupan lainarahoituksen pelisäännöistä. Siihen, myöntääkö pankki ylipäänsä lainaa, vaikuttaa ratkaisevasti asiakkaan velanhoitokyky.

"Jos on ollut maksuhäiriöitä tai ongelmia raha-asioiden hoidossa, silloin ei lähtökohtaisesti lähdetä rahoittamaan."

Ostettavan kohteen vakuusarvossa lasketaan enemmän maapohjan kuin puuston varaan, hän totesi. Usein tarvitaan myös muita vakuuksia. Omarahoituksen osuudeksi suositellaan 25–35 prosenttia.

"Hakkuutulojen käyttöön liittyvät rahoitusehdot ovat mahdollisia. Ne ovat pääsääntöisesti sen tyyppisiä, että päätehakkuukypsät puustot voidaan kytkeä rahoitukseen osavakuutena. Vuosien kuluttua tulevien hakkuiden kanssa näin ei voida menetellä."

Tyypillinen metsän laina-aika on Uusitalon mukaan 5–10 vuotta.

Uusitalolta kysyttiin, mikä on hintaero lainassa, jos sama asiakas hakee asuntolainaa tai metsälainaa.

"Perinteisesti asuntolaina on ollut kaikkein edullisinta luottoa. Asuntolainassa ja metsän lainan hinnassa voi olla yksi prosentti eroa. Toisessa ääripäässä on kulutusluotto, kuten autolaina", hän vastasi.