Aarre: Lapin valtionmaiden leimikoista lähes puolet pitää saada hakattua talvella – ”Talviteille ei ole vaihtoehtoja”, sanoo korjuuesimies

Leveät telat pitävät hakkuukoneen lumen pinnalla, vaikka lunta on reilu metri. Puuterilumessa eteneminen on hidasta. Kuva: Kari Lindholm

Muoniossa pohjoisviiman koventama 29 asteen pakkanen puraisee tulilla ruokailevan savottaporukan nenänpäät punaisiksi. Viikkokausia piinanneen leudon sään jälkeen saapunut pakkasjakso on kuin taivaan mannaa puunkorjaajille.

”Hakkuu vielä onnistuu, mutta puunajo metsästä välilanssiin rupeaa teettämään työtä, kun lunta on yli metri. Ajokoneen telat möyhivät puuterissa”, selvittää makkaraa käristävä Metsähallituksen korjuuesimies Markku Joensuu Kittilästä.

Raskasta puunkuljetuskalustoa kantavat talvitiet ovat keskitalvella Lapin valtionmaiden puunkorjuussa äärimmäisen tärkeitä. Ilman näitä väliaikaisia kulkuväyliä hakkuutavoitteet eivät täyty.

Maakunnassa riittää vetisiä jänkiä ja soita, joiden taakse hakkuisiin ei ole mitään asiaa kesällä. Länsi-Lapissa näissä hankalakulkuisissa kohteissa toteutetaan kuluvana talvena noin sata erillistä talvisavottaa.

Markku Joensuu toteaa, ettei sellaista tilannetta ole näköpiirissä, että kesäajokelpoinen metsätieverkosto ulottuisi jokaiseen hyväpuustoiseen metsäkumpuun tai edes lähelle.

”Talviteille ei ole vaihtoehtoja.”

Joensuu laskee, että vähintään 45 prosenttia Länsi-Lapin vuotuisesta 500 000:n kiintokuutiometrin hakkuutavoitteesta pitää saada korjattua talviteiden varsilta.

”Määrä vastaa noin 4 500:aa rekkakuormaa. Täältä lähtee yli 40 kuormaa joka arkipäivä.”

Tavoitteen saavuttamisessa riittää vipinää, sillä korjuukelpoisen talven pituus Länsi-Lapissa on enää neljä kuukautta, eikä aina sitäkään. Talvitiekohteiden kausi on lyhentynyt 2000-luvulla merkittävästi.

Lue koko juttu Aarteen sivuilta ja katso videolta, kun sodankyläläinen Mototappi Oy kaataa entiselle Osaran aukealle noussutta metsää.