EU-eliitti tutustui biotalouteen tukkihakkuulla
Kiertotalousohjelmaa valmistelevat EU-virkamiehet ja seitsemän maan EU-suurlähettiläät näkivät Luumäellä, miltä suomalainen biotalous näyttää käytännössä. Metsätalous on eri maissa erilaista, eikä unionin tehtävä ole puuttua yksityiskohtiin, linjasi komission ympäristöosaston johtaja Karl Falkenberg.
Metsäretken lopuksi Brysselin-vieraat saivat kokeilla, miltä metsä näyttää hakkuukoneen kuljettajan silmin. Kuva: Marja SeppäläLUUMÄKI (MT) Kysymyksiä singahtelee Brysselin vieraiden suusta: Montako kertaa metsässä pitää käydä istutuksesta hakkuuseen? Miten luonnon monimuotoisuus on turvattu?
Käynnissä on yhteensä kahdeksan hehtaarin laajuinen päätehakkuu. Puun riittävyyden turvaaminen on osattu jo pitkään, rinnalle on tullut myös muiden arvojen säilyttäminen, kertoo alueen omistajan ja esittelijän UPM:n edustaja Timo Lehesvirta puron äärellä.
Työ- ja elinkeinoministeriön isännöimällä retkellä torstaina 10 hengen ryhmä EU-suurlähettiläitä ja komission virkamiehiä tutustui suomalaiseen biotalouteen.
EU:sta pääperiaatteet
Kahdeksan hehtaarin avohakkuuta ei voisi kuvitellakaan esimerkiksi saksalaisen Karl Falkenbergin kotimaassa. Hän johtaa EU-komission ympäristöosastoa.
Falkenberg on kuitenkin ymmärtäväinen.
”Täällä metsä kasvaa hitaammin, mutta pinta-alat ovat laajat. Saksassa ei ole tällaista metsävolyymia."
”EU asettaa yleiset periaatteet, joita sovelletaan paikallisesti. Ei ole järkeä vaikkapa määrätä, että metsä pitää hakata 30 vuoden välein, jos se täällä kasvaa 70 vuotta.”
Tämän vuoden loppuun mennessä komissiossa valmistuu esimerkiksi kiertotaloutta edistävä ohjelma. Tarkoitus on vähentää jätettä ja saada raaka-aineet käyttöön entistä tehokkaammin.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
