Täydellistä joulupuuta etsimässä – suomalaisissa puissa on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia

Joulupuita kasvatetaan muistakin puulajeista kuin kotimaisesta kuusesta. Kotimaisilla viljelmillä kasvaa esimerkiksi mustakuusta, serbiankuusta ja muutamia pihtalajeja. Kuvassa amerikkalainen palsamipihta Paimiossa. Kuva: Teijo Nikkanen

Joulupuut luovat merkittävän piikin viheralan markkinoille. Joulupuita myydään vuosittain noin 1,5 miljoonaa kappaletta. Määrästä kolmannes tulee myyntiin metsänomistajien omista metsistä ja tuontipuina, kaksi kolmannesta kotimaisilta joulupuuviljelmiltä.

Ylivoimaisesti suosituin viljeltävä joulupuulaji on suomalainen metsäkuusi.

Joulupuiden viljelyssä käytetty taimiaines on tarkoitettu metsänviljelyyn, ja se on nopeakasvuista ja harvaoksaista. Joulupuuksi kasvavaa kuusta on leikattava säännöllisesti, jotta se olisi myös ilo silmälle.

Joulupuiksi kaivataan lajikkeita, jotka kasvattavat tiheän, säännöllisen kartiomaisen latvuksen ilman runsaasti työtä vaativaa leikkaamista, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Teijo Nikkanen.

"Joulupuuviljelyyn lisäyslähteiksi sopivia puita löytyy esimerkiksi kuusen erikoismuotokokoelmista, mutta niitä voi kasvaa myös kenen tahansa kotimetsässä. Haasteena on monistaa unelmajoulupuu sadoiksi ja tuhansiksi taimiksi joulupuuviljelmiin, eikä käyttää sitä vain yhden joulun ilona."

Uusien joulupuulajikkeiden kehittäminen ei ole yksin tutkimuksen asia. Kentän toiveita kuunnellaan herkällä korvalla.

Suomalaisen joulupuukasvatuksen katto-organisaationa toimii Joulupuuseura ry, johon kuuluu valtaosa Suomen yli 400 joulupuuviljelijästä. Joulupuumarkkinoiden kotimaisuusasteen seuran jäsenet haluavat yksimielisesti nostaa nykyisestä noin 85 prosentista sataan prosenttiin.

"Kotimaisilla joulupuilla on kiistattomia etuja tuontipuihin verrattuna. Puiden kasvupaikka on tiedossa, eikä niitä ole kasvinsuojelu- tai homeenestoaineilla kyllästetty. Kotimaisen joulupuun hiilijalanjälki on pieni, koska se tulee yleensä sadan kilometrin säteeltä", luettelee Joulupuuseuran puheenjohtaja Juha Ruuska, joka itsekin viljelee joulupuita.

Luken koordinoiman Joulukuusia ja koristepuita kuusen erikoismuodoista -tutkimushankkeen tavoitteena on valita ja ottaa lisättäviksi joulupuulajikkeiksi sopivia kuusen erikoismuotoja ja muita ulkoasultaan joulupuiksi sopivia puita.

Niitä löytyy vanhoista kokeista, arboretumeista ja erikoismuotokokoelmista, joulupuuviljelmiltä ja joskus myös suoraan metsistä. Joulupuuseura on käynnistänyt jäsentensä keskuudessa kantapuiksi sopivien puiden etsinnän.

Puun kasvu- ja laatuominaisuuksien siirtäminen muuttumattomina emopuusta taimiin edellyttää kasvullista lisäystä. Kuusella käytössä olevat lisäysmenetelmät ovat varttaminen ja pistokaslisäys. Solukkoviljelymenetelmiä kuuselle tutkitaan ja kehitellään Lukessa parhaillaan.

Joulupuuviljelijät ovat kiinnostuneita uusista lajikkeista ja myös lisäysmenetelmistä. Oppia on haettu Luken järjestämiltä varttamiskursseilta. Vartteita on kerätty joulupuuviljelyyn sopivista puista, muun muassa kartio- ja tuulenpesäkuusista.

"Kursseillemme on osallistunut joulupuukasvattajia, joilla on kova halu mennä alalla eteenpäin ja synnyttää omaa kotimaista joulupuuainesta", Nikkanen kertoo.

"Tavoitteena on löytää muutama kymmenen puuta, jotka lisätään kasvullisesti ja joilla perustetaan viljelijöiden omia kantapuutarhoja eri puolille maata. Myöhemmässä vaiheessa näistä valitaan parhaat tuotantoa varten."

Joulupuumyynnin bruttoarvo on noin 32 miljoonaa euroa vuosittain. Jos joulupuuviljelyyn löytyy uusia, kasvatusvaiheessa vähemmän työtä vaativia lajikkeita, saadaan toimialan kannattavuutta kohennettua ja resursseja voidaan suunnata esimerkiksi toiminnan laajentamiseen.

"Tällä hetkellä joulupuutuottajat eivät pysty vastaamaan esimerkiksi suurten kauppaketjujen tarpeisiin. Jossakin vaiheessa virta voi kääntyä, ja suomalaista ekologisesti viljeltyä joulupuuta riittää myös vientiin", Ruuska visioi.