Metsäala yrittää kilpailla etevistä nuorista
Heikon peruskoulutodistuksen ”rehkineestä” nuoresta voi varttua etevä metsäkoneen kuljettaja. Kuvan henkilö ei liity juttuun. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto”Pessimismi ja sopeutuminen johtaa metsäalan voimakkaaseen taantumaan ja työpaikkojen vähenemiseen”, varoitti johtaja Sixten Sunabacka työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Sunabacka puhui Metsämiesten Säätiön järjestämässä Ihminen ja metsä -seminaarissa maanantaina Helsingissä. Hän vaati metsäalalta yhteistä tulevaisuuden visiota ja tahtotilaa parempaan.
Sunabacka esitteli tutkijoiden ennusteen vuodelta 2009. Sen mukaan massan, paperin ja kartongin tuotanto supistuisi vuoteen 2020 mennessä yli kolmanneksen ja puutuoteteollisuuden 17 prosenttia vuoden 2007 luvuista. Työpaikat vähenisivät liki 15 000:lla.
Sunabacka korosti, että pitkän aikavälin näkymät ovat puun käytön lisäämiselle ja metsäalalle hyvät.
”Metsäalan strateginen ohjelma on keskeinen työväline edetä kohti parempaa. Tarvittavat toimenpiteet tunnetaan, ja esimerkiksi puurakentaminen kasvaa voimakkaasti.”
Pääjohtaja Jyrki Kangas Metsähallituksesta penäsi uusia keinoja nuorille suunnattuun viestintään. Tukkilaisnäytös ei pure.
Kankaan mukaan metsäalalta eläköityy paljon väkeä vuoteen 2020 mennessä. Tehtävät ja vaatimukset muuttuvat. Organisaatioilta ja ihmisiltä vaaditaan kykyä jatkuvaan kouluttautumiseen ja uuden oppimiseen.
MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen kysyi, mitä metsätaloudelle tapahtuu, kun metsänomistajien keski-ikä tällä vuosikymmenellä nousee 70 vuoteen. Asiasta on puhuttu pitkään ja paljon, mutta sille ei ole tehty mitään.
Ylijohtaja Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriöstä totesi aiemmasta kokemuksestansa, että kunnianhimoisiinkin tavoitteisiin tiukasti sitoutunut organisaatio pääsee asettamiinsa päämääriin.
”Metsäala on kyllin pieni, kaikki tuntevat toisensa. Jos tahtotila löytyy, yhteistyö vie tavoitteisiin.”
Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola syytti työantajia vastuuttomuudesta. Hänen mukaansa harmaa talous ja jopa talousrikollisuus ovat pesiytymässä metsänhoidon töihin. Asiasta on useita juttuja tutkittavana.
”Yritysten yhteiskuntavastuuraportit ovat yhtä uskottavaa luettavaa kuin Neuvostoliiton perustuslaki.”
Metsurit joutuvat usein tyytymään epäsäännöllisiin pätkätöihin.
”Metsäkonepuolella on sitten liikaakin töitä. Yhteistyö koneyrittäjien kanssa on hyvää. Ala ei vain ole palkoissa kilpailukykyinen.”
”Organisaatiot tulee virittää siihen malliin, että se tekee joka osaa”, sanoi UPM:n Silvesta Oy:n toimitusjohtaja Jukka Koivumäki. Hänen mukaansa nuoret eivät tiedä tarpeeksi metsäalasta.
Metsätalouden koulutustoimikunnan puheenjohtaja Jyrki Ketola valitteli, että metsureiden ja koneenkuljettajien jatkokoulutuksen väylät ovat tukossa. ”Meiltä puuttuu valtakunnallinen koordinaatio koulutuksen suuntaamisesta.”
”Mutta verrataanpas puutekniikan koulutukseen, meillähän menee metsäalalla ihan loistavasti”, Ketola karrikoi.
Kansallisen metsäohjelman pääsihteeri Marja Kokkonen pahoitteli hänkin, että puutuotealan koulutus on ajettu todella alas.
Yliopistonlehtori Mika Rekolan mukaan metsäalan ammattikoulutukseen pääsi alimmillaan vuonna 2010 nollalla pisteellä, kun täydet pisteet olivat 47.
”Heikoimpien oppilaitosten paras aines oli heikompaa kuin parhaiden oppilaitosten heikoin aines”, Rekola kertoi.
Monissa oppilaitoksissa on hakijoiden määrä jäänyt alle aloituspaikkojen määrän.
Tampere oli oppilasainekseltaan ammattikorkeakouluista paras, Mikkeli heikoin.
Metsänhoitajan oppiin on päässyt ylioppilaskokeen neljällä alimmalla arvosanalla ja päättötodistuksen keskiarvolla 5,8. Tänä vuonna tilanne parani Helsingin yliopistossa merkittävästi. ”Sen näkee luentosalissa”, Rekola sanoi.
JUHA AALTOILA
Mutta
verrataanpas puutekniikan
koulutukseen,
meillähän menee metsäalalla ihan loistavasti.«
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
