Pohjoisen puun käyttöä pitää lisätä

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vaati puun käytön lisäämistä. Yksi vaihtoehto voisi olla puun vienti. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkisto

OULU (MT)

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on huolestunut pohjoisen puun menekistä.

Vaikka puumarkkinat ovat toimineet erinomaisesti, tilanne Pohjois-Suomessa on vaikea.

Jos kotimaisia investointeja ei saada, täytyy vakavasti alkaa etsiä vientimahdollisuuksia, Marttila sanoi Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomen syyskokouksessa Oulussa perjantaina.

Työtä metsän hyvän kasvun puolesta on tehty kovasti, ja seuraavien vuosikymmenien aikana on sadonkorjuun vuoro. Sen vuoksi puukaupan täytyy sujua myös tulevina vuosina.

Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin suurin tukin, kuidun ja energiapuun kestävä hakkuukertymä on yli 17 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mutta käyttö oli esimerkiksi viime vuonna alle 11 miljoonaa kuutiometriä. Puulle tarvitaan lisää kysyntää.

Tarvitaan uusia investointeja. Puuta riittäisi hyvin yhdelle sellutehtaalle. Havusellun kysyntä on erinomaista ja tehtaiden kannattavuus samoin, Marttila sanoi.

Yhtä hyvä tulos saadaan myös silloin, jos lisäys jakautuu useille pienemmille käyttäjille.

Keitele Group rakentaa Kemijärvelle puutuotetehtaan. Samanlaisia investointeja tarvittaisiin runsaasti lisää.

Metsäpoliittisessa keskustelussa painopiste on ollut puun markkinoille tulossa, mutta Pohjois-Suomessa paljon vakavampi ongelma on riittämätön kysyntä. Metsänomistajat kaipaavat uusia käyttökohteita sekä tukille että kuidulle.

Erityisesti mäntykuidun käyttöön kaivataan uusia investointeja. Ajoksen biodieselhankkeelle ei ainakaan vielä järjestynyt rahoitusta, joten pienläpimittaiselle puulle ei olisi näillä näkymin käyttöä.

”Yksi vaihtoehto metsätalouden kannattavuuden turvaamiseksi on ryhtyä vakavasti etsimään puulle vientimahdollisuuksia. Yhteydenottoja Keski-Euroopasta on jo tullut. Ruotsistakin viedään jo kuitupuuta Kiinaan”, Marttila muistutti.

Metsänomistajaliiton puheenjohtaja Juhani Kumpusalo sanoi yksityismetsien osuuden pienentyneen Pohjois-Suomen hakkuissa 70 prosentista 55 prosenttiin. Kainuussa ongelma on vielä suurempi.

Yksityiset metsänomistajat eivät siis ole hyötyneet hakkuumäärien kasvusta.

Kemeralakien uudistamisessa Pohjois-Suomella on paljon puolustettavaa, Kumpusalo totesi.

Metsän istuttaminen maksaa koko maassa samat tuhat euroa hehtaarille. Hakkuutulot sen sijaan jäävät Lapissa alle kolmannekseen Etelä- ja Keski-Suomen tuloista.

Kemera on ainut järjestelmä, joka pyrkii tasaamaan luonnon olosuhteiden vaikutusta metsätalouden edellytyksiin. Se kannustaa metsänomistajia investointeihin, joiden hyödyt tulevat vasta seuraavan tai sitä seuraavan sukupolven eduksi.

Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomen johtaja Jukka Aula laskee, että parhaina vuosina yhteiskunta sijoitti Pohjois-Suomen metsien hoitoon 30 miljoonaa euroa vuodessa. Se merkitsee yhteensä lähes miljardin panostusta.

Sen lisäksi metsänomistajat oivat sijoittaneet metsiin suuren määrän omaa rahaa ja työtä.

Ne sijoitukset eivät ole menneet hukkaan. Hoidettuna nuorten metsien hehtaarikasvu on esimerkiksi Lapissa nelinkertaista verrattuna sodan jälkeen syntyneisiin luonnon metsiin. Aula sanoo kasvun lisäystä maailman ennätykseksi.

Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi valitsi MTK:n metsävaltuuskuntaan seuraavat: Eero Törmänen, Salla, Aatto Ylimartimo, Tervola, Timo Pietilä, Liminka, Pirkko Laitinen, Utajärvi, Antti Rautiola, Oulainen ja Heikki Moilanen, Suomusalmi.

JOUKO RÖNKKÖ

Avaa artikkelin PDF