Kairijoella ei pala päre, vaikkei kalaa tulisikaan
”Tämä on minulle harrastus ja henkireikä”, yrittäjä sanoo. ”Täällä tapahtuu pään nollaus”, asiakas peesaa.
Kairijoen alueen metsät ja vedet kuuluvat Metsähallitukselle, joka ostaa nuotiopaikkapalvelut Kairijoen Eräkeskukselta. Kuva: Ilpo KiuruKairijoki saa alkunsa vedenjakajana toimivan Saariselän tunturialueen ja Kemihaaran erämaa-alueen eteläpuolelta, tarkkaan ottaen Kokkoaavalta Kokkotunturin juurelta. Sieltä se laskee tuntureiden ja vaarojen laaksoissa kaakkoon ja yhtyy Kemijokeen kuusi kilometriä Ruuvaojan kylästä alavirtaan.
Kemijoki onkin yksi Kairijoen avainsana. Sieltä näet nousee jokeen harjus ja taimen.
”Harjus on joen valtakala, taimen on tavoitelluin, siika haastavin ja puronieriä eniten mielipiteitä jakava, koska se on Pohjois-Amerikasta tuotu ja tänne istutettu”, Kairijoen Eräkeskuksen omistaja Jukka Hirvonen luettelee.
Kairijoen monipuolinen kalakanta tuokin vuosi toisensa jälkeen perusasiakaskunnan eräkeskukseen. Asiakkaita tulee joka puolelta Suomea. Yksi heistä on jo kuudetta kertaa kairaan tullut Pekka Myyrä Valkealasta.
”Kalansaaliilla en voi kehua. Joitakin alamittaisia olen saanut”, hän sanoo, mutta harmittelematta.
”Tärkeintä täällä on pään nollaus”, hän täsmentää.
Sen enempää ei saaliilla voinut kehua myöskään ensimmäistä kertaa Kairijoella kalastanut helsinkiläinen Sampo Eerola, joka oli löytänyt kohteen pohjoiskalotin kalapaikkaoppaasta.
”Mukavaa oli silti. Täällä voi kalastaa mistä vain ja maisemathan täällä ovat aivan mahtavat”, Eerola kehui aikeenaan jatkaa matkaa Saariselälle ja Inariin.
Kairijoen Eräkeskus avaa vuosittain ovensa kesäkuun alussa. Kalastajien ohella sen asiakkaita ovat melojat, marjastajat ja ”muuten vain lomailevat”, kuten Jukka Hirvonen asian ilmaisee. Ja tietysti metsästäjät, joita paikalla on lokakuun alkupuolelle saakka, jolloin eräkeskus sulkee ovensa talveksi.
Satunnaisempia kävijöitä Kairijoelle vetää paikan historia.
Kairijoki on vanha uittojoki ja eräkeskuksen päärakennus on vanha, muualta paikalle tuotu savottakämppä. Niinpä uitto- ja metsätyökulttuuri kiinnostaa erityisesti vanhempia ihmisiä.
Tähän saakka eräkeskus on ollut Hirvoselle hänen oman kertomansa mukaan ”harrastus ja henkireikä”. Kun aikaa tulevaisuudessa on enemmän, hän aikoo paneutua enemmän eräkeskuksen pyörittämiseen sekä tutustua syvällisemmin omaan kiinnostuksen kohteeseensa, sotahistoriaan ja Kairijoen osuuteen siinä.
Neuvostopartisaanit näet tekivät 7. heinäkuuta vuonna 1944 Seitajärvelle iskun, jossa kuoli 15 kylän asukasta ja kaksi sotilasta. Kairijoki liittyy tapahtumaan siten, että partisaaneja takaa ajanut Erillinen osasto Savukoski (ErOsSau) kulki Kairijoen kautta läpi Vintilänkairan ja Tuntsan erämaiden reittiä Savukoski-Kairijoki-Sotatunturi-Ahmatunturi-Kuskoiva. Reitti tunnetaan nimellä Seitajärven reitti.
Aiheeseen ovat luentojen ja maastoon tutustumisen myötä perehtyneet muun muassa Jääkäriprikaatin valmiusyhtymä. Se tekee vuosittain kaukopartiomarssin, joka seurailee tuota Seitajärven reittiä.
Alueen maita ja vesiä hallitsee Metsähallitus. Tällä hetkellä se ostaa eräkeskukselta joen varrella tarjoamansa, Ylä-Kairilta alkavat palvelunsa: 13 nuotiopaikan laavu- ja kotapaikkojen ylläpidon polttopuista alkaen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
