Ympäristöministeri: Metsänomistajat lahjoittavat hiilinieluja maailmalle kymmeniä miljoonia tonneja vuosittain

Metsänomistajat jättävät puuta metsiin ja lisäävät hiilinieluja miljoonia tonneja vuodessa. Kuva: Aune Sinkkonen

St1:n ja jätehuoltoyhtiö Kiertokapulan Bionolix-laitos laitos Hämeenlinnassa tuottaa humusta, biokaasua sekä bioetanolia kotitalouksien, kauppojen ja elintarviketeollisuuden biojätteestä. Suomen tavoite on lisätä biopolttoaineen osuutta 40 prosenttiin polttoaineista 2030 mennessä. Kuva: St1

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan osa metsänomistajista jättää käyttämättä täydet hakkuumahdollisuudet ja lahjoittaa siten hiilinieluja maailmalle jopa 20–30 miljoonaa tonnia vuodessa. Valtiolla ei ole suunnitelmia, että hiilinieluista alettaisiin maksaa metsänomistajille.

Tiilikainen kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa, jossa esiteltiin hallituksen torstaina hyväksymä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman Kaisu vuoteen 2030 asti.

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä. Siihen päästään siten, että kasvihuonekaasuja vähennetään nykyisestä 80–95 prosenttia ja jäljelle jäävä osa korvataan metsien tuottamilla hiilinieluilla.

Kaisu-suunnitelma linjaa keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa.

Kasvihuonekaasuja aiotaan vähentää noin kuusi miljoonaa tonnia vuodesta 2005 vuoteen 2030. Siitä liikenteen osuus on selvästi suurin, yli 50 prosenttia, maatalouden 8 prosenttia ja työkoneiden saman verran. Joustoista kertyy yli kymmenesosa ja loppu tulee lämmityksestä sekä jätehuollosta.

Liikenteessä pääosa vähennyksestä tulee biopolttoaineista.

Maataloudessa vähennykset koskevat eniten turvepeltoja, jotka ovat kivennäispeltoja huomattavasti suurempi hiililähde.

Niitä aiotaan viljellä monivuotisesti muokkaamatta eli pidetään pellot nurmena, nostetaan pohjaveden pintaa säätösalaojituksella sekä metsitetään turvemaita ja luodaan niistä kosteikkoja.

Lisäksi edistetään biokaasutuotantoa maatiloilla.

Suomi on sitoutunut Ranskan aloitteeseen, jossa maaperän hiiltä lisätään vuosittain neljä promillea eri keinoin, joiden kokeilua ja tutkimusta valtio tukee.

Tiilikainen arvioi, että esimerkiksi metsittämisen yleistymiseen voidaan tarvita valtion tukea. Hänen mukaansa Suomessa on runsaasti käyttämättömiä peltoja, joiden metsittäminen lisäisi Suomen metsäpinta-alaa ja hiilen sitomista.