Uudistuva ja taisteleva satavuotias

Maaseudun Tulevaisuus on saanut tänään uutta ilmettä. Muutokset ovat maltillisia mutta tärkeitä.

Uudistamme lehden ulkoasua ja rakennetta sekä laajennamme sen sisältöjä, jotta lehti olisi vastakin olennainen ja kiinnostava lukijoilleen.

Tärkeä uudistus on uusi Viikonvaihde, joka ilmestyy tänään ensimmäisen kerran. Ajankohtainen lukemisto tulee tabloidikoossa. Tarjolla on uutena myös käsityö- ja nikkarointijuttuja.

Peruslehden koko ei muutu, koska lukijoiden enemmistö on nykykoon kannalla. Tabloidin kannatus on tosin selvästi kasvanut.

Teemme aktiivista kehitystyötä myös digitaalisissa palveluissa. Uudistukset toteutuvat kevään aikana.

Toivomme, että saamme muutoksista palautetta. Tiedämme, että lehti ei ole koskaan valmis ja uuden oppiminen vie aikansa niin tekijöiltä kuin lukijoilta.

Samalla alkaa Maaseudun Tulevaisuuden juhlavuosi. Lehti perustettiin sata vuotta sitten, vuonna 1916.

Siitä lähtien Maaseudun Tulevaisuus on taistellut Suomen maaseudun puolesta.

Lehti syntyi Pellervo-seuran toimesta mutta siirtyi pian jälkeen MTK:n vastuulle.

Lehden perustamista valmisteleva kokous oli 17. huhtikuuta 1916. Lehden nimestä äänestettiin. Maaseudun Tulevaisuuden lisäksi esillä olivat Maaseutu ja Maaseudun Edistys.

Hallintoneuvosto valittiin perustavassa kokouksessa 20. marraskuuta 1916. Siihen tulivat muun muassa Suomen osuustoiminnan isähahmo Hannes Gebhard ja tuleva presidentti, maanviljelijä Kyösti Kallio. Lehden hallitukseen tuli toinen tuleva presidentti, tohtori Lauri Kr. Relander.

Ensimmäinen näytenumero ilmestyi lokakuussa 1916.

“Me tahdomme osaltamme edistää maaseudun yhteiskunnallisten ja taloudellisten olojen muodostumista terveeseen suuntaan. Me tahdomme kehittää ja nostaa maaseudun sivistyselämää ja sen erikoisia muotoja”, siinä todettiin.

Näytenumeron kannessa oli muuten näyttävä Hankkijan mainos. Yhtiö on taas – sata vuotta myöhemmin – ajankohtainen.

Maaseudun Tulevaisuus juhlii aikana, jolloin lehdistöllä ei ole helppoa.

Maaseudun Tulevaisuuden kehitys ja tulos ovat kuitenkin toistaiseksi alan aatelia.

Samalla on tärkeä nähdä, ettei lehdistö ole kuolemassa, päinvastoin. Maailmalla sanomalehtien levikki jopa nousi 6,4 prosenttia 2014. Kasvu on vahvinta Aasiassa. Euroopassa levikit laskivat 4,5 prosenttia.

Kovimmin internetin tuoma mediamurros on iskenyt mainostuottoihin. Mainoskilpailu on koventunut. Mainostajille on tarjolla ainakin 60 vaihtoehtoista mediakanavaa. Ennen oli muutama.

Suuren osan mainostuotoista vievät tänä päivänä Googlen ja Facebookin kaltaiset globaalisti toimivat amerikkalaisjätit.

Maaseudun Tulevaisuus voi kuitenkin vastakin menestyä hyvin.

Kaiken lähtökohta on lukijan luottamus. On oltava sisältöä, johon lukija voi luottaa, joka on hänelle tärkeää ja joka antaa ajateltavaa.

Erittäin olennainen on lehden yhteisöllinen merkitys. Maaseudun Tulevaisuus haluaa koota maaseudun väen ja pitää heidän puoltaan.

Tässä hengessä, rohkeasti uudistaen ja maaseudun puolesta taistellen aloitamme juhlavuotta.

Erityisesti annamme juhlavuonna tilaa lehden lukijoille ja biotalouden ideoille. Näiden varassa elää niin Maaseudun Tulevaisuus kuin koko suomalainen maaseutu.

mikael.pentikainen@mt1.fi @jmpentikainen