Lukijalta: Kemijoen valuma-alueelta pumppuvoimaa ja vaelluskaloja

Kemijoen aluella olisi Hannu Metson mielestä suuri mahdollisuus tuottaa säätöenergiaa pumppuvoimaloilla. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomen tähänastinen sähkönkulutushuippu on ollut 15 105 megawattia tunnissa talvella 2015–2016. Nytkin on käyty kulutuksessa lähellä 15 000 megawattia.

Sääriippuvaisen sähkön (aurinko ja tuuli) tuotanto kasvaa koko ajan. Siksi tarvitaan lisää säätöenergiaa sähköverkon tasapainottamiseen ja sähkön hinnan vakauttamiseen. Sitä tarvitaan myös varastoon erilaisten häiriötekijöiden varalta. Sähköä voidaan varastoida akkuihin, vetyyn ja erityisesti pumppuvoimaloihin.

Kemijoen valuma-alueella on vielä tuhansia megawatteja säätöenergiapotentaalia, jopa vientiin asti. Kaikki voima tuotettaisiin pumppuvoimaloilla. Suljetulla vedenkierrolla toteutettuja pumppuvoimaloita ei vielä ole Suomessa. Kemijoki Oy ja Suomen Voima Oy ovat ilmoittaneet rakentavansa pumppuvoimaloita Kemijärvelle, Sodankylään ja Rovaniemelle lähivuosina.

Kemijoen voimalat tuottaisivat sähköllä runsaasti vetyä, joka voidaan käyttää tai varastoida erilaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi teollisuuden raaka-aineeksi. Vety valmistetaan 100–120 megawatin elektrolyysereillä joesta saatavan sähkön avulla hajottaen vettä vedyksi ja hapeksi.

Ne tarvitsevat tasaisen, voimakkaan ja yhtäjaksoisen virtauksen toimiakseen hyvin. Elektrolyyserien ansiosta vaelluskalat liikkuvat joessa normaalisti ja säästyvät vuorokausisäännöstelyn haitoilta, kuten joen katkokäytöltä ja tuhoisalta predaatiolta.

Voidaan todeta, että pumppuvoimalat ja elektrolyyserit ratkaisevat Kemijoen pitkäaikaiset, vielä ajankohtaiset ongelmat.

Hannu Metso

hydrobiologi

Muonio