Venäjä ei pelkää Natoa, vaan demokratiaa ja sananvapautta

Suomessa diskuteerataan loputtomiin itsestään selvistä asioista, vaikka Venäjän diktatuurikehitys on ollut nähtävissä jo monta vuotta. Miksi ihmeessä EU rakentaisi oman puolustusliiton, kun suurin osa jäsenmaista on jo Naton jäseniä. Ruotsiko puolustaisi Suomea, jos itä­naapuri päättää siirtää rajaa?

Aseteknologia ja yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ovat kehittyneet siihen suuntaan, että Suomen saa muutamalla ohjuksella polvilleen. Tässä eivät mitkään hävittäjät auta, varsinkaan kun tekoälyn ohjaama kone voitti testeissä pilotin viisi nolla. Itsenäinen puolustus ja Nato-optio ovat reaalimaailmassa pelkkiä vitsejä.

Tilanne on täysin erilainen kuin 1940-luvulla, jolloin yhteiskunnan toiminnot oli hajasijoitettu.

Ainoa, mikä estää diktaattoreita hyökkäämästä, on itsetuhon uhka. Diktatuurin uhrilla tulee olla todellinen valmius vastata samalla mitalla diktaattorin uhitteluun. Kellään muulla tällaista valmiutta ei ole kuin Natolla. Se on ainoa puolustusliitto, joka puolustaa käytännössä myös ihmis­oikeuksia, seksuaalivähemmistöjä ja uskonnonvapautta.

Yleensä suomalaiset kuulostavat loogiselta väeltä, mutta ikävä kyllä tässä Nato-kysymyksessä Kekkosen aikainen YYA-propaganda on pessyt meidän aivoistamme todellisen reaalimaailman käsityskyvyn.

Venäjä ei pelkää Natoa. Sen sijaan Venäjä pelkää demokratiaa ja sananvapautta, kuten kaikki muutkin diktatuurit. Tästä mielessä Venäjän silmissä tilanne ei muuttuisi kovin dramaattisesti, vaikka Suomi liittyisikin Natoon.

Nykyinen tilanne muistuttaa todellisuutta ennen ensimmäistä ja toista maailmansotaa, mutta on paljon vakavampi. Yksittäinen diktaattori tai seonnut sukellusveneen kapteeni voi koska tahansa laukaista ensimmäisen ydinohjuksen. Ohjus voi laueta myös vahingossa väärän hälytyksen tai teknisen vian takia.

Kolmas maailmansota on todennäköisempi, tuhoisampi ja nopeampi uhka kuin ilmaston­muutos. On kummallista, että maailmassa ollaan hyvin huolissaan ilmastonmuutoksesta, johon ihmisen vaikutus on ehkä muutaman prosentin luokkaa, mutta suurempaa murhetta ei kanneta kolmannesta maailmansodasta, johon ihmisen vaikutus on täydet 100 prosenttia.