Paasto antaa luvan hiljentymiseen

Mielipide

15.2.202101:00

Kolumni

Nikke Kinnunen

Huomenna vietetään laskiaistiistaita. Hernekeiton ja kermapullan ohella päivä on tarkoittanut perinteisesti paastoon laskeutumista. Paaston aika jatkuu aina pääsiäiseen asti. Suomessa paaston viettämiseen vaikuttaa protestanttinen perinne.

Uskonpuhdistaja Martti Luther piti paastoa keinona puhdistautua. Hänelle paastoaminen oli kuitenkin ennemmin yksilöllinen kuin yhteisöllinen tapahtuma. Siksi Suomessa paastotaan eri tavalla kuin esimerkiksi katolisissa Välimeren maissa tai Venäjän ortodoksisessa kulttuurissa. Pääsiäiseen huipentuvan paaston vietto yhdistää ja sen annetaan näkyä.

Monesti paaston aikaa edeltää juhla. Yhdysvalloissa New Orleansissa vietettävä Mardi Gras -karnevaali edeltää paastoon laskeutumista. Kieltäymys, jota paasto edustaa, on osana monia uskontoja. Paastoaminen kuuluu muun muassa juutalaisuuteen, islamiin ja moniin Kaukoidän uskontoihin kuten taolaisuuteen ja hindulaisuuteen.

Ajankohdassa ja käytännössä on eroja, mutta paastolla tavoitellaan kulttuurista riippumatta pohjimmiltaan samaa asiaa. Kieltäytymisen kautta tahdotaan puhdistua ja osoittaa uhrautuvaisuutta. Joskus sitä on käytetty myös lepyttelykeinona.

Paastoaminen on käytännössä syömättömyyttä, joskus myös juomattomuutta. Ihminen ei kuitenkaan selviä pitkään ilman ravintoa, joten yleinen tapa on luopua jostakin ruoka-aineesta. Monesti paastoajan lautaselta katoaa ainakin liha. Joissain uskonnoissa kieltäydytään kaikesta ruuasta ja juomasta, mutta silloin paasto kestää vain lyhyen ajan.

Kyseessä on hyvin vanha tapa. Esimerkiksi juutalaiset ovat paastonneet jo vanhan testamentin päivistä asti. Muinaisista juuristaan huolimatta paastoamiseen liittyvä tieteellinen tutkimus on melko tuoretta.

Fysiologisesta näkökulmasta paaston ei ole havaittu edistävän terveyttä. Oikein toteutettuna se ei myöskään ole terveydelle haitallinen. Tästä huolimatta paastoa ei suositella lapsille, vanhuksille tai esimerkiksi diabetesta sairastaville.

Kehon terveyden ohella paastoamiseen liittyy kuitenkin myös hengellinen ulottuvuus. Tapahan on osana nimenomaan uskonnon harjoittamisessa. Paastoon laskeutuva luopuu, ja luopuminen saa symbolisen merkityksen.

Esimerkiksi ortodoksikristityt pyrkivät paaston avulla lähemmäksi Jumalaa. Tällöin ei luovuta ainoastaan tietyistä ruoka-ainesta vaan myös huonoista tavoista. Paaston aikana ortodoksien ei tulisi loukata toisia pahoilla sanoilla tai teoilla.

Tämän kaltainen paasto voi tarjota myös maallistuneelle ihmiselle mahdollisuuden tarkastella omia asenteitaan ja tapojaan. Paastoon osallistuminen ei välttämättä edellytä johonkin tiettyyn uskontoon kuulumista. Paastoon voi laskeutua myös uskonnoton ihminen.

Laskiaisesta pääsiäiseen kestävä hiljentymisen aika voi tarjota mahdollisuuden itsensä kuulemiseen. Luopumisen kautta voi tarkastella omaa suhdettaan pois jääneeseen asiaan.

Jos ruokavaliosta jättää pois vaikkapa sokerin, voi samalla pohtia sokerin merkitystä omassa elämässään. Tietoinen luopuminen voi parhaimmillaan kirkastaa omaa ajattelua.

Paaston aikana luopumista helpottaa myös tieto siitä, että kyseessä ei ole lopullinen irtiotto. Pääsiäisen koittaessa elämä saa luvan palata vanhoihin uomiinsa. Toisaalta paasto voi sysätä kohti pysyvää muutosta.