Vapaapalokuntien toiminta pitää turvata

Suomessa on varsinaisia palokuntia 110, jossa työskentelee 4 000 ammattipelastajaa. Sopimuspalokuntia eli vapaapalokuntia on 700, jossa työskentelee noin 15 000 hälytyskelpoista palokuntalaista.

Pelastustoimen hälytys­tehtäviä on vuodessa noin 110 000, vapaapalokunta osallistuu yli puoleen hälytystehtävistä. Vapaapalokuntien vastuulla on 90 prosenttia Suomen pinta-alasta.

Pelastustoimen kokonaiskustannukset ovat noin 360 miljoonaa euroa vuodessa, josta 65 miljoonaan euroa menee vapaapalokuntien muun muassa palkka-, kiinteistö-, ajoneuvo-, varuste- ja koulutuskuluihin.

Ongelmaksi on tullut, että vapaapalokunnissa lähtöajaksi on voitu määrittää esimerkiksi viisi minuuttia. Se edellyttää varallaolovuorossa olevan vapaapalokuntalaisen asuvan ja oleskelevan palolaitoksen lähettyvillä.

Näin lyhyt valmiusaika on katsottu vuonna 2019 Itä-Suomen hovioikeudessa työajaksi, josta tulee maksaa varallaolovuoron aikana nykyisen 30 prosentin sijasta täyttä, noin 10 euron tuntipalkkaa lisineen.

Pelastuslaitos on ilmoittanut, ettei sillä ole tähän muutokseen varaa, joten osaan vapaapalokuntien sopimuksista muutetaan syksyn 2020 aikana lähtöajaksi 15–30 minuuttia, lyhennetään tai poistetaan varallaoloaika ja nostetaan joidenkin vapaapalokuntien maksamaa noin 10 euron hälytysrahaa.

Vaikka sopimuspapereita ja lähtöaikoja muutettaisiin, käytännön tasolla vapaapalo­kuntien lähtöajat pysyvät entisellään. Muussa tapauksessa maaseudun asukkaiden, lomailijoiden ja yritysten pelastustoiminta heikkenee merkittävästi, vakuutusmaksut nousevat ja maaseudulla asumisen ja työnteon mahdollisuudet vähenevät.

Jos hovioikeuden päätös jää voimaan, on tärkeää sovitella vapaapalokuntalaisten uudet korvaukset sille tasolle, ettei heidän vuosikorvauksensa laske.

Kiireisessä työ- ja perhe- elämässä voi olla vaikeaa sitouttaa itseään vaativaan vapaapalokuntien hälytysrinkiin, jossa korvaukset ovat jo nyt hyvin pienet tai sitä ei makseta ollenkaan.