Suomettumisen suunta on muuttunut: Eliitti kumartaa Kremlin sijaan Brysseliin
Ennen oli kotiryssiä, nykyisin lobbareita ja meppejä. Sama rähmällään olo jatkuu, nyt kansan kustannuksella.Suomettumisen ajan sanotaan olevan ohi. Ei pidä paikkaansa. Suomettumista on edelleen, ja vahvaa sellaista, suunta vain on muuttunut idästä etelään. Ennen oli kotiryssiä, nykyisin lobbareita ja meppejä. Sama rähmällään olo jatkuu, nyt kansan kustannuksella.
Kuluvan hallituskauden aikana on erilaisilla verojen korotuksilla sekä vihreällä siirtymällä ajettu ihmiset ahdinkoon, josta ministeritkin ovat sanoneet olevansa vieraantuneita. Polttonesteiden hinnat on nostettu korkeuksiin ja turve verotettu ulos. Bensiini ja diesel määrätty ohennettavaksi biolitkuilla, jotka saastuttavat enemmän kuin puhtaat öljyt. Koivuhalkokaan ei enää ole uusiutuva luonnonvara.
Bryssel, tuo Euroopan Kreml ilman kullattuja kirkon kupoleita, on antanut EU:n pyhän ”bullan”, joka kumoaa jopa luonnonlait. Kaikki tuo ja paljon muita suosituksia, direktiivejä, on meidän valtionjohdossa nielty kakistelematta, ja tarjoiltu kansalle määräyksinä.
On vedottu ilmaston lämpenemiseen, luonnonsuojeluun, sotaan, Etelä-Euroopan tukemiseen ja jopa kehitysyhteistyöhön. Kukaan ministereistä tai hallituspuolueista ei ole vaivautunut huomaamaan oman kansan köyhtymistä ja elinkustannusten nousua saati lisääntyvää kurjuutta.
Veroina on siis kerätty ennätyssato kansalaisilta, mutta missä nuo rahat ovat?
Tiestön, rataverkon tai väylien parantamiseen niitä ei saada. Vähäinen rahoitus tulee toisaalta. Hyvinvointi, terveydenhoito, koulutus tai vanhusten hoito eivät noista veroeuroista hyödy, kurjuus siellä on jatkuvaa. Ylipäänsä näyttää, ettei oman kansan etu ole listan kärjessä.
Rahat näyttävät katoavan vihreänä siirtymänä maailman tuuliin. Onko istuva hallitus brysseliläisen suomettumisen viimeinen linnake, jossa osataan vain vaatia kansalaisilta vyön kiristämistä ja verojen maksua? Onko suomalaisten päättäjien eliitti vieraannuttanut itsensä niin korkealle, ettei katse enää yllä ihmisten arkeen?
Arvo Latomaa
Raahe
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





