Fiktio nopeusrajoituksesta

Uudellamaalla, Kuttulan ja Peräkylän välisellä vilkkaasti liikennöidyllä Helsinkiin johtavalla tiellä on ollut nopeus­rajoitusten voimaan tulosta asti voimassa nopeusrajoitus 100 km/h.

Kesäkuussa nopeusrajoitus on kuitenkin muutettu 60 km/h.

Liikenneasioista vastaava viranomainen on tiedottanut kaikissa valtakunnan lehdissä muuttuneesta käytännöstä ja lyhyessä tiedotteessa todetaan myös rangaistuskäytännön muuttuneen siten, että jo 1 km/h tunnissa tapahtuneesta ylinopeudesta seuraa välittömästi vähintään tuntuvat sakot ja yli 7 km/h ylinopeuksista ajoluvan menettäminen määräajaksi.

Kansalaiset jatkavat huolettomina ajamista kyseisellä tiellä. Toiset huomaavat muuttuneen käytännön välittömästi, mutta jotkut huolimattomat ovat jättäneet lehdet lukematta päivänä, jolloin asiasta on tiedotettu.

Kuitenkin lokakuussa hämmästys on suuri myös niillä, jotka ovat ajaneet ylinopeutta vain 1 km/h kesäkuun nopeusrajoituksen muutoksen jälkeen. Myös heiltä ollaan viemässä ajolupa vuodeksi, koska ovat ajaneet jopa 100 km/h tammi–kesäkuu välisellä jaksolla, jolloin tiellä oli vielä kyltti 100 km/h rajoituksesta.

Viranomaiset selvittävät, että kyseinen 100 km/h on sääntöjen vastainen. Huhujen mukaan Suuren Liikennekomission virkamiehet ovat käyneet alkukesällä tarkastuksella Suomessa ja huomanneet kyseisellä tiellä olevan 100 km/h nopeusrajoituksen ja moittineet sen olevan komission sääntöjen vastainen.

Välittömästi Suomen viranomaiset ovat päättäneet korjata asian ja ottaa koventuneet rangaistukset käyttöön takautuvasti jo 1.1. alkaen. Viranomaiset myös selittävät, että kyllä asiasta on ollut tiedote jo tammikuussa Peräkylän kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kyseistä ilmoitusta ei vain ole kukaan nähnyt, eikä kukaan tunnu tietävän, mistä sellainen olisi sinne voinut ilmestyä.

Lisäksi Suomen Liikenneviranomainen on välittömästi kesäkuussa tiedottanut muuttuneesta käytännöstä kaikissa tiedotusvälineissä. Onneksi Suomen liikenneviranomainen on kuitenkin ajan tasalla ja lupaa kohtuullistaa jo annettuja rangaistuksia.

Kuinka kansalaiset saattoivat olla niin tietämättömiä, etteivät osanneet ennakoida tulevaa käytäntöä?

Tarinahan on tietysti täyttä fiktiota, eikä voisi mitenkään olla mahdollista 2000-luvun Suomessa. Vai voisiko sittenkin? Vaikka maataloudessa?