Laiska saa palkan metsätaloudesta
Olen koko ikäni vihannut raivaussahaa. Se on aiheuttanut, että kiireellisiä ensiharvennuksia on rästissä useampi hehtaari.
Seuraavassa puntaroin metsäammattilaisten ohjeistusta ja omaa laiskanpuoleista tyyliäni.
Otetaan ensin ammattimiesten esimerkki:
Lähdetään tilanteesta, että olet talvella hakkuuttanut aukon rehevälle maapohjalle. Oksat on kerätty ja kannot nostettu. Seuraavaksi paikka pitää laikuttaa tai mätästää. Lasku tehdystä työstä tulee sinulle.
Sitten istutetaan uudet taimet. Työstä ja taimista lasku lankeaa tietysti sinulle. 5–10 vuoden sisällä taimikko pitää raivata koivun ja muun roskapuun vesoista useampaan kertaan. Kuka maksaa taas?
Kun 20 vuotta on kulunut, on pystykarsinnan paikka männyissä. Maksajahan jo tiedetäänkin! Tässä vaiheessa sinulla on hyväkasvuinen nuori metsikkö, tosin täynnä paksuoksaista puuta josta ei koskaan tule hyvää sahatavaraa.
Nyt kun muistetaan työn hinnan nousu viime vuosikymmeninä ja se, että 20 vuotta sitten kuidusta sai 17 euroa/k-m3 – eli saman kuin nykyään – niin kyseenalaistan koko touhun.
Sitten laiskanpuoleinen systeemini:
Lähdetään samasta tilanteesta – aukosta. Olen jättänyt kaikki hakkaamani aukot herran huomaan 15–20 vuodeksi. Aloitin lokakuussa viime syksynä taas yhden pusikon siivoamisen.
Pinta-alaa pusikolla oli 1,2 ha. Aikaa kului alle kaksi kuukautta ja ketjusahan bensaa 40 tankkia. Pidin oikein kirjaa.
Paikassa oli koivut 10- metrisiä, kuuset 5-metrisiä ja pihlajat, pajut siellä seassa, että läpi ei päässyt.
Jätin taimikon kuusivaltaiseksi ja liian sakeaksi. Mätin roskapuun kasalle ja ajoin keväällä pois. Risukasa oli 90 k-m3 joista sain 15,00 euroa/k-m3, kemerarahoja 7 euroa/k-m3 ja 100 euroa/ha.
Kysymys. Kuka saa rahat? Väitän, että minun palstoiltani korjataan aikanaan parempaa lautaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

