Lukijalta: Metsänomistaja pärjää ilman neuvontaorganisaatioita

Suomessa on pitkään pyöritetty raskasta ja moniportaista metsäorganisaatioiden verkostoa, jonka olemassaoloa ja rahoitusta on syytä tarkastella kriittisesti. Kun valtio tukee metsienhoitoa, huomattava osa näistä tukirahoista ei päädykään suoraan konkreettisiin metsänhoitotöihin, vaan valuu metsänomistajien ympärillä pyörivien organisaatioiden koneiston ylläpitoon.

Tuntuu siltä, että järjestelmällä suojataan ennen kaikkea näiden organisaatioiden omaa säilyvyyttä ja niissä olevia työpaikkoja. Onko tämä kaikki enää nykypäivänä tarpeellista?

Modernit metsäyhtiöt pystyvät käytännössä tarjoamaan kaiken sen saman neuvonnan, puunmyyntiavun ja metsänhoidon palvelut, joita varten näitä erillisiä neuvontajärjestöjä on pystytetty. Palvelut toimivat suoraan ja tehokkaasti markkinaehtoisesti ilman välikäsiä.

Esimerkiksi oman perikuntamme omistamalla metsätilalla täällä Suomussalmella olemme metsänhoitoyhdistyksen jäseniä, mutta käytännössä emme ole organisaatiota tarvinneet metsänhoitotöiden tai puukauppojen edistämiseen. Asiat hoituvat sujuvasti muutenkin.

Metsätalouden julkista tukea pitäisi uudistaa rajusti. Moninkertaisen ja tehottoman neuvontajärjestelmän ylläpitämisen sijaan valtion maksamat tukieurot tulisi jakaa suoraan ja lyhentämättömänä metsänomistajille.

Metsänomistaja tietää itse parhaiten, miten ja missä kohdassa euro tuottaa parhaan tuloksen omassa metsässään.

Jorma Seppänen

Suomussalmi