Maatalous pysyy, politiikka muuttuu jatkuvasti

Euroopan unionin maatalous­politiikka on ollut etenkin viime vuosikymmeninä jatkuvassa muutoksessa.

Alun perin, kun yhteinen maatalouspolitiikka otettiin vuonna 1957 käyttöön, tavoitel­tiin ennen kaikkea sodasta toipuvan maanosan vakauttamista ja ruokkimista. Näillä opeilla mentiinkin varsin pitkään, kunnes yli­tuotanto ja paisuva budjetti pakottivat tekemään muutoksia.

Sinänsä maatalouspolitiikan tavoitteet vuodelta 1957 ovat edelleenkin voimassa: maatalouden tuottavuuden kehittäminen, maatalousväestön kohtuullisen elintason saavuttaminen, markkinoiden vakauttaminen, elintarvikkeiden saatavuuden varmistaminen ja kohtuulliset kuluttajahinnat.

Näiden alkuperäisten tavoitteiden rinnalle on tullut uusia tavoitteita, jotka ovat hieman vaihdelleet ajan saatossa. 1990-luvulla maatalouden kilpailukyvyn parantaminen nousi tärkeäksi tavoitteeksi.

2000-luvulla maaseudun kehittäminen tuli vahvemmin mukaan maatalous­politiikkaan ja ympäristöasioihin alettiin kiinnittää enemmän huomiota. Noin kymmenen vuoden aikana tehtiin neljä maatalouspolitiikan reformia tai välitarkastelua.

Uusia haasteita on tullut tulvimalla: ilmastonmuutos, vesien tila, uusiutuvan energian mahdollisuudet, tekno­lo­ginen kehitys, innovaatiot, eläinten hyvinvointi, laatuasiat...

Viimeisimmässä muutoksessa viherryttäminen sai suuren painoarvon.

Ei siis ihme, että maatalous­yrittäjä on vähintäänkin pyörällä päästään kaikkien muutosten keskellä.

Maatalous itsessään on biologisiin prosesseihin perustuvana elinkeinona varsin hitaasti muuttuva.

Politiikka taas tuntuu muuttuvan parin vuoden välein.

Yritäpä siinä sitten sopeutua, kun esimerkiksi investointien takaisinmaksuaika venyy helposti vuosikymmeniin. Tuotantotavan tai –suunnan muuttaminenkin on hidasta.

On hienoa, että maatalous kiinnostaa niin monia tahoja.

Maatalouspolitiikkaan haluavat vaikuttaa suurin piirtein kaikki: esimerkiksi ympäristöjärjestöt, kuluttajat, veronmaksajat ja eläinsuojeluorganisaatiot.

Maatalouden sisälläkin on monia eri mielipiteitä siitä, millaista tulevaisuuden maatalouspolitiikan tulisi olla. Ainakaan nykyiseen malliin juuri kukaan ei tunnu olevan tyytyväinen.

Myös muualla Euroopassa keskustelu nykyisen, juuri käyttöön otetun maatalous­politiikan puutteista käy kuumana. Monessa maassa on jo lähdetty pohtimaan tavoitteita vuonna 2020 tapahtuvalle maatalouspolitiikan uudistamiselle.

Keskustelu on alkanut myös täällä Suomessa.

Maatalousyrittäjä, se, johon maatalouspolitiikka vaikuttaa eniten, pääsee toivottavasti maatalouspolitiikan uudistuksen ytimeen.

Siksi myös MTK käy nyt keskustelua tulevaisuuden maatalouspolitiikan tavoitteista. Keskusteluun tullaan kutsumaan myös jäsenet. Kun maailma huutaa ruokaa, maatilojen menestys ja elinvoima nousee entistä suurempaan arvoon.

Ruokaa kun ei saada tuotettua ilman maatiloja ja maanviljelijöitä.

Kati Partanen

maailman tuottajajärjestön 
naisten komitean puheenjohtaja kati.partanen
@mtk.fi