MUUSIKOT JURVAN JÄLJILLÄ

Matti Jurva levytti urallaan yli 400 kappaletta. Hänet tunnettiin myös hauskana seuramiehenä. 

Suomen Jazz & Pop Arkisto/ Matti Jurvan arkisto

Muistatteko sellaiset ikivihreät klassikot kuin Sulamith, Kaunis Veera, Väliaikainen ja Savonmuan Hilima?

Matti Jurva (1898–1943) oli yksi merkittävimpiä kuplettilaulajia Suomessa. Hän levytti urallaan yli neljäsataa kappaletta, joten hän on yksi eniten levyttäneitä artisteja Suomessa.

Nyt Jurva tulee taas. Toukokuun lopulla ilmestyvä albumi sisältää kaksitoista Matti Jurvan laulua, jotka tuodaan tähän päivään ska- ja reggae-rytmein höystettynä.

Suomireggaen kuningas Jukka Poika tunnetaan myös vanhan perinnemusiikin vaalijana. Vuonna 2008 häneltä ilmestyi Laulajan Testamentti -albumi, joka sisälsi Veikko Lavin tuotantoa.

Jukka Poika sai ensikosketuksen Jurvaan jo nuorena penkoessaan vinyylilevyjä espoolaisessa kirjastossa.

Matti Jurva -tribuutin kantaisänä toimii pitkän linjan muusikko Pale Saarinen. Hän tutustui Jukka Poikaan Matti Pellonpää -dokumentin musiikkia tehdessään. Jutustelun lomassa selvisi, että molemmat olivat mieltyneet Jurvaan.

Saarisen ja Ape Anttilan tuottaman ja suureksi osaksi sovittaman levyn alkumainingit löivät jo vuosikymmeniä sitten, jolloin Jukka Poika, 33, oli vielä pikkupoika.

”Siitä on kolmekymmentä vuotta, kun Sata-Häme Soi -musiikkileirillä tokaisin kollegoilleni, että vielä minä jonain päivänä tartun Jurvan kappaleisiin ja teen ne tähän päivään. Olin vasta 20-vuotias ja ihailin Jurvaa kovasti. Tuntuu todella hienolta, että projekti viimeinkin toteutui”, Saarinen, 50, myhäilee.

Levyn tekijät toivovat, että Jurva jyrää! -levyn myötä nuorempi polvi löytäisi Jurvan tuotannon.

”Ihmiset tunnistavat kyllä nämä laulut, kun kuulevat niitä radiosta. Jurvan rallit ovat kotoisia lauluja, jotka ovat tulleet uudestaan ajankohtaisiksi”, Ape Anttila sanoo.

Jurva oli oman aikansa kansallissankari. Pienikokoinen huumorimestari taisi myös juhlimisen jalon taidon.

Kuuleman mukaan Matin ollessa paikalla kaikilla oli hauskaa. Pienikokoinen mies, jolla oli aina tilannetaju hallussa , Saarinen kuvailee. Kerrotaan myös, että aina kun Jurva avasi apteekin oven, apteekkari löi hänelle pirtupullon kouraan pyytämättä. Eugen Malmsten kertoi minulle, että vaikka Matti otti välillä puukorkista liikaa, hän hoiti aina keikkansa moitteettomasti.

Jurvan aisaparina toimi laulusanoittaja Tatu Pekkarinen (1892–1951). Tuottelias parivaljakko dominoi kotimaista musiikkikenttää 1930-luvulla ja 40-luvun alussa.

Sotien jälkeen ajat muuttuivat. Jurvan ja Pekkarisen kulta-ajat laimenivat, vaikka olivat tehneet aikansa tärkeimmät kappaleet. Tuli uusi aikakausi ja tekijät. Reino Helismaa ja Toivo Kärki alkoivat työstää iskelmiä ja elokuvia liukuhihnalta.

He olivat Jurva-Pekkarinen-elämäntyön jatkajat, koska ihailivat heitä. Kärki työskenteli myös haitaristina ja pianistina Ramblers-orkesterissa, jossa Jurva toimi laulusolistina.

Kuluttava elämä vaati lopulta veronsa. Matti Jurva menehtyi vuonna 1943 äkilliseen sydänkohtaukseen. Elämäntyö oli pakotettu päättymään vain 45-vuotiaana.

Jurva-Pekkarinen-kaksikko on sittemmin ollut suuri esikuva monelle merkittäville lauluntekijälle, kuten Junnu Vainiolle ja Juice Leskiselle.

Niin myös Saariselle, joka tunnetaan useiden radiohittien tuottajana, säveltäjänä ja sovittajana.

”Näiden herrojen tuotannossa on haastetta kenelle tahansa nykypäivän lauluntekijälle. Jurva ja Pekkarinen tekivät parhaimmillaan kahdessa ja puolessa minuutissa täydellisen kappaleen, johon ei ole mitään lisättävää, ei tekstillisesti eikä sävellyksellisesti.”

”Esimerkiksi Väliaikainen-kappaleessa on niin nerokas teksti, että sitä voi pitää lähes raamatullisena. Siihen on sisällytetty koko ihmisen elämä iloineen ja suruineen, ja se on paljon se”, Saarinen suitsuttaa.

Jouni Hirn

Jurva jyrää! -tribuuttilevy ilmestyy 24.5.