Vahva talous on suomalaisen turva − se auttaa kohtaamaan tulevat kriisit
Periaatteen on oltava, että työnteko on aina kannattavampaa kuin sosiaalitukien varassa eläminen.
Kuva: Hanna Linnove17.7.202310:31
Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Suomesta on tullut julkisen talouden mittareita tarkastelemalla Pohjoismaiden sairas mies. Vuodesta 2009 lähtien Suomen eri hallitukset ovat tehneet joka vuosi alijäämäisiä budjetteja, ja julkinen velka-aste on kohonnut jo yli 70 prosenttiin. Veroaste on pysynyt korkealla, mutta palvelut ovat heikentyneet. Tuottavuuskehitys on sakannut, eikä Suomi ole kyennyt houkuttelemaan maahan riittävästi investointeja.
Edellisellä hallituskaudella ei edes yritetty kääntää kehitystä, vaan vasemmistohallitus harjoitti menorallia kaikkien ymmärtämien kriisitoimien päälle. Vasemmistohallituksen keskuudesta jopa väitettiin, ettei velan määrällä ole mitään väliä, koska valtion velkakirjojen korko on kiinteä. Tosiasiassa pelkästään tänä vuonna korkomenot ovat nousseet jo yli kahteen miljardiin euroon. Suomi alkaa olla vedenjakajalla sen suhteen, onko meidän mahdollista pitää yllä pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
Juuri työnsä aloittanut hallitus on ottanut tavoitteekseen vahvistaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla tällä vaalikaudella, jotta julkisen velan huolestuttava kasvutrendi saadaan taitettua. Ikäviltä valinnoilta ei voida talouden tervehdyttämisessä välttyä. Julkinen talous ei kuitenkaan vahvistu pelkällä sopeuttamisella, vaan Suomessa tarvitaan työllisyyden kohentumista tavoitteen ollessa pidemmällä aikavälillä 80 prosentin työllisyysaste. Periaatteen on oltava, että työnteko on aina kannattavampaa kuin sosiaalitukien varassa eläminen.
Länsinaapuristamme Ruotsista voidaan nähdä, että määrätietoisella ”työlinjalla” talouspolitiikan perustana on saavutettu merkittävää parannusta työllisyysasteessa. Hallitus pyrkii työmarkkinoihin ja sosiaaliturvaan kohdistuvilla rakenteellisilla uudistuksilla luomaan kaudellaan 100 000 uutta työpaikkaa. Samalla työehtojen yleissitovuudesta pidetään kiinni, eikä esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan pituutta leikata.
Hallituksen veropolitiikka tukee kasvua ja työllisyyttä. Palkansaajien ansiotuloverotusta kevennetään 405 miljoonalla eurolla painottuen pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin. Lisäksi otetaan käyttöön 50 euron lapsikohtainen korotus työtulovähennykseen. Kaupalle, teollisuudelle ja logistiikalle keskeisen polttoaineen hintaa ei nosteta, vaikka päästöjen vähennystavoitekin huomioidaan.
Vahva julkinen talous ei tarkoita vain sitä, että pystymme takaamaan riittävät turvaverkot ja peruspalvelut suomalaisille. Kun talous on kunnossa, tukee se myös Suomen yhteiskunnan kokonaisvaltaista valmiutta kohdata tulevat kriisit geopoliittisen myllerryksen kourissa olevassa maailmassamme. Suomen neuvotteluasema kansainvälisillä areenoilla myös vahvistuu, kun näytämme, että kykenemme viemään läpi kunnianhimoiset sisäiset reformit ja luomme näin yrityksillemme otollisen toimintaympäristön kasvaa ja kehittää uusia innovaatioita.
Kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
