Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kotimainen ruoka esille

    Maailmalla on maksukykyisiä asiakkaita riittävästi suomalaiselle teollisuudelle.

    Suomalaisen ruuan ja viljelijän tuotteiden vientiä, näkyvyyttä ja kannattavuutta on edesautettava määrätietoisesti useilla eri keinoilla. Tuotteestamme voimme olla ylpeitä: Ruokamme on erittäin puhdasta ja tuotettu kestävästi korkeiden vaatimusten mukaisesti.

    Hallituksen tavoite on, että julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa on käytettävä jatkossa vain vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Tästä linjattiin vuosi sitten valtioneuvoston periaatepäätöksessä.

    Valtion on vaadittava hankinnoissaan sellaisten elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden käyttöä, jotka ovat tuotettu ympäristön kannalta hyvillä viljely- ja tuotantomenetelmillä ja eläinten hyvinvointia ja elintarviketurvallisuutta edistävillä tavoilla.

    Muutoksen sisäänajossa pilotiksi ryhtyi valtioneuvoston kanslia. Kanslia vastaa ministeriöiden henkilöstöravintoloiden ja edustustilojen ruokapalveluiden kilpailuttamisesta.

    Myös useat kunnat ovat ottaneet uudet kriteerit käyttöönsä. Tämä tarkoittaa sitä, että pelkkä hinta ei ratkaise sitä, millaista ruokaa tarjoillaan kouluissa ja päiväkodeissa.

    Myös vastavalittujen kuntapäättäjien on hyvä selvittää oman kunnan tilanne ruuanhankinnan osalta. Aiheesta käynnistyy syksyllä koko maan kattava kiertue. Se tuo näin lisätietoa aiheesta kuntien päättäjille ja viranhaltijoille. Seuraamme hallituksessa periaatepäätöksen toteutumista säännöllisesti.

    Yhä useampi kuluttaja on kiinnostunut ruoan alkuperästä ja tuotanto-olosuhteista. Maa- ja metsätalousministeriön tuore asetus edellyttää lihan ja maidon alkuperän ilmoittamista kuluttajapakatuissa tuotteissa. Parhaillaan on lausuntokierroksella asetus siitä, että ravintolat kertoisivat kirjallisesti lihan ja kalan alkuperän. Näitä Suomen alkuperämerkintäuudistuksia seurataan mielenkiinnolla useissa Euroopan unionin jäsenmaissa.

    Suomi on saanut nopealla aikataululla vientilupia moniin suuriin Aasian talouksiin. Aasian taloudet kasvavat vauhdilla. Väestö vaurastuu. Turvallinen ruoka on arvossaan, ja se näkyy myös hinnoissa. Myös EU:n ja Japanin välillä solmittu vapaakauppasopimus antaa myötätuulta elintarvikkeittemme vientiin.

    Vienti tarjoaa yhä merkittävämmän toimituskanavan teollisuudelle, ja helpottaa kilpailuasemaa suhteessa kotimaan isoihin kaupan toimijoihin. Nähtävillä on ollut elintarvikeyritysten yhä voimakkaampi suuntautuminen ulkomaiden vientitoimintaan. Suomen kaltaisen pienen maan yritykset voisivat tehdä vientitoimissaan entistä tiiviimpää yhteistyötä. Vaikka kotimaassa kilpailu on kovaa, on maailmalla maksukykyisiä asiakkaita riittävästi suomalaiselle teollisuudelle.

    Euroopan maito- ja lihamarkkinoilla kehitys on ollut viime kuukausina positiivista. Tuottajahinnat ovat vakiintuneet muun muassa Euroopan kasvaneen viennin ja tuotannon vähentämistoimien ansiosta. Meillä Suomessa hintojen nousu on vielä ollut vaatimatonta. Ruokamarkkinoiden toimintaa onkin saatava nykyistä sujuvammaksi, koska maatalouden kannattavuus paranee olennaisesti vain toimivien markkinoiden kautta.

    Meillä Suomessa yhä useampi tila on yhtiöittänyt toimintaansa osakeyhtiöksi. Tätä kehitystä on osaltaan jarruttanut varainsiirtovero, joka on siirtymävaiheessa syönyt merkittävän osan taloudellisesta hyödystä.

    Varainsiirtoveroa ollaan hallitusohjelman mukaisesti poistamassa maa- ja metsätiloilta toimintamuodon muutoksen yhteydessä, kun maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa toimintaa jatkamaan osake-yhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee. Esitys tästä on lausunnoilla. Yhtiöittäminen on yleistymässä erityisesti sukupolvenvaihdoksia tekevillä tiloilla ja tiloilla, joilla useampi yrittäjäpariskunta tai sisarussarja ryhtyy jatkamaan tilan työtä yhdessä.

    Toivotaan runsaita poutia elokuulle, jotta saadaan sadot kypsymään.